Blogi

10.01.2019
Aitoa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon

20.12.2018
Älä murehdi sotea, vaan toimi

13.12.2018
Hajatelmia susirajalta: Miten turvataan terveydenhoito kaikkialle ja kaikille Suomessa?

20.11.2018
Kärpästen surinaa

13.11.2018
Sote maaliin yhdessä

18.10.2018
Asiakas keskiöön – prosessit kuntoon

05.10.2018
Yksityiset sote-yritykset tekevät, mitä tilataan

13.09.2018
Lähes hyödyntämätön mahdollisuus

15.08.2018
Terveyden edistäminen sote-valmistelun agendalle

10.08.2018
Paluuta entiseen ei ole

06.07.2018
Valinnanvapauslaki tärkeä osa sote-uudistusta

29.06.2018
Sote-uudistus siirtyy vuodella – pettymys vai ei?

20.06.2018
Yksilö keskiöön

17.05.2018
Kansalaista kiinnostavat palvelut – eivät organisaatiot

30.04.2018
Ammattilaiset hämmentävät

20.04.2018
Mitä tapahtuu, jos sote kaatuu?

06.04.2018
Sote vastaa haasteisiin

22.03.2018
Soten taloustavoite saavutettavissa

16.03.2018
Tavoite vai keino?

28.02.2018
Sosiaalityöntekijät kissanpoikia pesemään?

21.02.2018
Soteen helppo käyttöliittymä

13.02.2018
Järjestäjän vaativa rooli

30.01.2018
Maakunnat ratkaisijan roolissa

19.01.2018
Hoitotakuu kannustimena

09.01.2018
Kolmen miljardin euron sote-unelma?

29.12.2017
Tehdään on naapuria parempi sote

27.12.2017
Uskallus – sitä tarvitaan

15.12.2017
Uudistuminen on välttämätöntä

01.09.2017
Palvelusetelit laajasti käyttöön

27.04.2017
Liian laaja sote-keskus vaarantaa lähipalvelut

22.03.2017
Päälinjat selvillä − yksityiskohtia hiotaan

08.03.2017
Neuvoa ja palveluita − ei hallintohimmeleitä

13.02.2017
Sotessa tavoitteet ja keinot sekaisin

08.02.2017
Kritiikin asemesta ratkaisuja

30.12.2016
Yritykset eivät pääse ”kuorimaan kerman päältä”

17.12.2016
Valinnanvapaus syrjäseuduilla lisääntyy

08.12.2016
Uusi sote tehdään ihmistä varten

05.12.2016
Vääriä väitteitä sotesta

05.10.2016
Verotusoikeus itsehallinnon mittarina?

02.09.2016
Valinnanvapaus on soten hunajapurkki

08.06.2016
Kilpailun ratkaisee laatu

23.04.2016
Vain yhtiöt markkinoille

04.04.2016
Jäikö kansalainen aluejaon jalkoihin

23.03.2016
Vapaus valita on kohta täällä

17.03.2016
On päätösten aika

25.02.2016
Yrittäjiltä hyvä pohjaesitys

18.02.2016
Asiakasmaksut keino parantaa saatavuutta

05.02.2016
Kiinteistöt vai ihmiset?

13.11.2015
Rakennetaan suomalainen sote-ekosysteemi

09.11.2015
Lisää valtaa asiakkaille

05.11.2015
Päätöntä leikkaamista – innovaatio romutetaan

23.09.2015
Sipilän hallitus, tehdäänkö vaihtokaupat?

28.08.2015
Sava-korvausten alasajo käynnistynyt?

25.06.2015
Parempaan aikaan asiakasta kuunnellen

26.04.2015
Miljardipanos sokkona?

16.04.2015
Työterveyshuolto mallina

10.04.2015
Vaikuttavuusarviot ennen päätöksiä

21.02.2015
Ei hosumalla, vaan harkiten

29.12.2014
Liikelaitokset välttävät veroja – veroprosentti pyöreä nolla

19.11.2014
Eivätkö kunnat noudata lakia?

26.05.2014
Kuntaliitto haluaa betonoida sote-palvelut julkiselle sektorille!

14.10.2013
Jotain hyvää, jotain kyseenalaista?

10.09.2013
Kilpailu tehostamaan palvelutuotantoa

14.05.2013
Ylikunnalliset tehtävät yhteen?

18.04.2012
Asiakkaille lisää maksettavaa

Aitoa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon

10.01.2019

Palvelujen saatavuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta on parannettava. Tämä tarkoittaa sitä, että aito valinnanvapaus on ulotettava myös erikoissairaanhoitoon. Sairaalan valinnasta on tehtävä läpinäkyvämpää ja hoitojen saatavuudesta sekä hoitoon pääsyajoista on kerrottava avoimemmin. Jos jonot ja odotusajat erikoissairaanhoidon palveluihin ovat liian pitkiä, asiakkaalla on oltava mahdollisuus hakeutua hoitoon palveluseteliä hyödyntäen. 

Sairaalaa valitessaan asiakkaalla on oltava riittävästi ajantasaista tietoa, jonka avulla päätös on mahdollista tehdä. Tiedot jonotusajoista eri puolilla Suomea pitää olla helposti saatavilla sairaaloiden nettisivuilla. Esimerkiksi syövän hoidossa tämä on THL:n edellyttämä tapa informoida hoitoon pääsyn ajoista.  Viiveiden esiintuominen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hoidon viivästymisellä voi olla ratkaiseva vaikutus syöpähoidon onnistumiseen.

Ajantasainen tilannetieto hoitojonoista ja -viiveistä auttaisi potilasta merkittävästi tutkimus- ja hoitopaikan valinnassa. Ihanteellisinta olisi, että jokainen sairaala ilmoittaisi THL:n ohjeiden mukaisesti kuukausittain, mikä on odotusaika erikoislääkärin vastaanotolle ja sen jälkeen hoidon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä loisi edellytyksiä todellisen valinnanvapauden toteutumiselle.

Hoitojonoja seurattava myös syövän hoidossa

Monissa kiireettömissä leikkauksissa, kuten kaihi- tai polvileikkauksissa, on hoitotakuuajat. Kunnat, joissa kyseiset potilasjonot venyvät, voivat hankkia ostopalveluina leikkauksia yksityisiltä toimijoilta. Syövän hoidossakin on jonoja, mutta niitä ei jostakin syystä seurata. Tämä johtaa siihen, ettei syövän hoidossa juuri käytetä ostopalveluita. Ei, vaikka nimenomaan syövän hoidossa oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä on merkittävä vaikutus paranemisennusteeseen. Nopea hoitoon pääsy parantaa ennustetta ja pienentää kustannuksia silloin, kun syöpä todetaan ja hoidot aloitetaan aikaisemmin. Myös levinneen syövän hoito on usein mahdollista, vaikkakin haastavampaa ja huomattavasti kalliimpaa.

Äärimmäisen tärkeää olisi, että sote-uudistuksessa sekä kannustetaan ostopalveluiden käyttöön että annetaan mahdollisuus asiakas- tai palvelusetelin käyttämiseen myös erikoissairaanhoidon palveluissa, mikäli odotusajat kasvavat liian suuriksi.

Kokonaisvaltaisempaa ajattelua leikkaustoiminnan turvaamiseksi

Keskustelu siitä, saako yksityisellä puolella hoidettu potilas hakeutua julkiseen päivystykseen esimerkiksi leikkauksen komplikaatioiden takia, on täysin absurdi! Jos komplikaatioita tulee, potilas saattaa tarvita päivystyksen palveluita – riippumatta siitä, onko hän käynyt julkisella tai yksityisellä rahoituksella yksityisen sairaalan leikkauksessa. Kaikilla veronmaksajilla on perustuslaillinen oikeus julkiseen sairaanhoitoon, päivystys mukaan lukien.

Kapeakatseista on myös se, että valmisteilla olevassa leikkausasetuksessa asetetaan sairaalakohtaisia kiintiöitä leikkausmäärille. Jotta sairaala saa pitää leikkausoikeutensa, siellä on tehtävä tietty määrä leikkauksia tietyn ajan sisällä. Tosiasia on, että usein kirurgit työskentelevät sekä julkisella että yksityisellä puolella. Toisin sanoen samat kirurgit, jotka leikkaavat julkisissa sairaaloissa, leikkaavat myös yksityisellä sektorilla, varsinkin isommilla paikkakunnilla. Ei heidän ammattitaitonsa katoa rakennusta vaihtamalla.

Leikkauskiintiöiden vaikutusta kattavan ja riittävän leikkaustoiminnan jatkuvuudelle ei mielestäni katsota tarpeeksi kauaskantoisesti. Yksityisen leikkaustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta potilaat pääsevät hoitoon silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Kirjoittaja Ilpo Tolonen on Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja ja Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Hoiva&Terveys -blogissa 10.1.2019