Blogi

13.12.2018
Hajatelmia susirajalta: Miten turvataan terveydenhoito kaikkialle ja kaikille Suomessa?

20.11.2018
Kärpästen surinaa

13.11.2018
Sote maaliin yhdessä

18.10.2018
Asiakas keskiöön – prosessit kuntoon

05.10.2018
Yksityiset sote-yritykset tekevät, mitä tilataan

13.09.2018
Lähes hyödyntämätön mahdollisuus

15.08.2018
Terveyden edistäminen sote-valmistelun agendalle

10.08.2018
Paluuta entiseen ei ole

06.07.2018
Valinnanvapauslaki tärkeä osa sote-uudistusta

29.06.2018
Sote-uudistus siirtyy vuodella – pettymys vai ei?

20.06.2018
Yksilö keskiöön

17.05.2018
Kansalaista kiinnostavat palvelut – eivät organisaatiot

30.04.2018
Ammattilaiset hämmentävät

20.04.2018
Mitä tapahtuu, jos sote kaatuu?

06.04.2018
Sote vastaa haasteisiin

22.03.2018
Soten taloustavoite saavutettavissa

16.03.2018
Tavoite vai keino?

28.02.2018
Sosiaalityöntekijät kissanpoikia pesemään?

21.02.2018
Soteen helppo käyttöliittymä

13.02.2018
Järjestäjän vaativa rooli

30.01.2018
Maakunnat ratkaisijan roolissa

19.01.2018
Hoitotakuu kannustimena

09.01.2018
Kolmen miljardin euron sote-unelma?

29.12.2017
Tehdään on naapuria parempi sote

27.12.2017
Uskallus – sitä tarvitaan

15.12.2017
Uudistuminen on välttämätöntä

01.09.2017
Palvelusetelit laajasti käyttöön

27.04.2017
Liian laaja sote-keskus vaarantaa lähipalvelut

22.03.2017
Päälinjat selvillä − yksityiskohtia hiotaan

08.03.2017
Neuvoa ja palveluita − ei hallintohimmeleitä

13.02.2017
Sotessa tavoitteet ja keinot sekaisin

08.02.2017
Kritiikin asemesta ratkaisuja

30.12.2016
Yritykset eivät pääse ”kuorimaan kerman päältä”

17.12.2016
Valinnanvapaus syrjäseuduilla lisääntyy

08.12.2016
Uusi sote tehdään ihmistä varten

05.12.2016
Vääriä väitteitä sotesta

05.10.2016
Verotusoikeus itsehallinnon mittarina?

02.09.2016
Valinnanvapaus on soten hunajapurkki

08.06.2016
Kilpailun ratkaisee laatu

23.04.2016
Vain yhtiöt markkinoille

04.04.2016
Jäikö kansalainen aluejaon jalkoihin

23.03.2016
Vapaus valita on kohta täällä

17.03.2016
On päätösten aika

25.02.2016
Yrittäjiltä hyvä pohjaesitys

18.02.2016
Asiakasmaksut keino parantaa saatavuutta

05.02.2016
Kiinteistöt vai ihmiset?

13.11.2015
Rakennetaan suomalainen sote-ekosysteemi

09.11.2015
Lisää valtaa asiakkaille

05.11.2015
Päätöntä leikkaamista – innovaatio romutetaan

23.09.2015
Sipilän hallitus, tehdäänkö vaihtokaupat?

28.08.2015
Sava-korvausten alasajo käynnistynyt?

25.06.2015
Parempaan aikaan asiakasta kuunnellen

26.04.2015
Miljardipanos sokkona?

16.04.2015
Työterveyshuolto mallina

10.04.2015
Vaikuttavuusarviot ennen päätöksiä

21.02.2015
Ei hosumalla, vaan harkiten

29.12.2014
Liikelaitokset välttävät veroja – veroprosentti pyöreä nolla

19.11.2014
Eivätkö kunnat noudata lakia?

26.05.2014
Kuntaliitto haluaa betonoida sote-palvelut julkiselle sektorille!

14.10.2013
Jotain hyvää, jotain kyseenalaista?

10.09.2013
Kilpailu tehostamaan palvelutuotantoa

14.05.2013
Ylikunnalliset tehtävät yhteen?

18.04.2012
Asiakkaille lisää maksettavaa

Liikelaitokset välttävät veroja – veroprosentti pyöreä nolla

29.12.2014

Liikelaitos on yksi tapa organisoida kunnan toimintoja. Se muun muassa mahdollistaa joustavamman hallinnon ja johtamisen sekä kustannusten ja tuottojen selkeämmän kohdentamisen liikelaitokselle annettuun toimintoon. Lähtökohtaisesti liikelaitokset on tarkoitettu kunnan oman toiminnan organisoimiseen.

Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota – samalla tapaa kuin itsenäinen tase- tai tulosyksikkö. Tästä syystä liikelaitos ei maksa veroja kiinteistöistään eikä tuloksestaan. Liikelaitos ei myöskään voi mennä konkurssiin. Se saa rahoitusta samoilla ehdoilla kuin kunta, jonka osa se on. Sen investointien rahoituksesta päätetään kunnan budjetissa. Liikelaitoksen toimitilat usein rahoitetaan tai on rahoitettu pääosin verotuotoilla.

Liikelaitoksen osallistuessa avoimille markkinoille aiheutuu helposti ongelmia. Liikelaitoksen merkittävät kilpailuedut vääristävät markkinoiden toimintaa ja vievät edellytykset reilulta kilpailulta.

Edellä mainituista syistä eduskunta sääti kesällä 2013 lain, joka velvoittaa kunnalliset liikelaitokset vetäytymään avoimilta markkinoilta tai kunnat yhtiöittämään ne liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla. Kyseistä kuntalain muutosta oli valmisteltu yli kymmenen vuotta. Siitä huolimatta eduskunta antoi kunnille siirtymäaikaa liikelaitosten yhtiöittämiselle tai markkinoilta vetäytymiselle vuoden 2014 loppuun saakka.

Eräät työterveyshuollon liikelaitokset eivät aio noudattaa kyseistä lakia vaan jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Tämä on hämmästyttävää välinpitämättömyyttä voimassa olevaa lainsäädäntöä kohtaan – vieläpä julkisen sektorin taholta.

Sen lisäksi, että ko. työterveyshuollon liikelaitokset vääristävät kilpailua markkinoilla, ne aiheuttavat moraalis-eettisen ongelman. Joissakin tapauksissa näiden liikelaitosten omistajakuntien veronmaksajat sponsoroivat välillisesti ulkopuolisten työnantajien työterveyspalveluja.