Blogi

12.06.2019
NÄIN EI OLE, VAIKKA SILTÄ NÄYTTÄÄ

08.05.2019
Tilastoista huolimatta

20.03.2019
Tulevaisuus ei synny itsestään – se on tehtävä

01.03.2019
Pitääkö olla huolissaan?

05.02.2019
Kevan kissa pöydälle

10.01.2019
Aitoa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon

20.12.2018
Älä murehdi sotea, vaan toimi

13.12.2018
Hajatelmia susirajalta: Miten turvataan terveydenhoito kaikkialle ja kaikille Suomessa?

20.11.2018
Kärpästen surinaa

13.11.2018
Sote maaliin yhdessä

18.10.2018
Asiakas keskiöön – prosessit kuntoon

05.10.2018
Yksityiset sote-yritykset tekevät, mitä tilataan

13.09.2018
Lähes hyödyntämätön mahdollisuus

15.08.2018
Terveyden edistäminen sote-valmistelun agendalle

10.08.2018
Paluuta entiseen ei ole

06.07.2018
Valinnanvapauslaki tärkeä osa sote-uudistusta

29.06.2018
Sote-uudistus siirtyy vuodella – pettymys vai ei?

20.06.2018
Yksilö keskiöön

17.05.2018
Kansalaista kiinnostavat palvelut – eivät organisaatiot

30.04.2018
Ammattilaiset hämmentävät

20.04.2018
Mitä tapahtuu, jos sote kaatuu?

06.04.2018
Sote vastaa haasteisiin

22.03.2018
Soten taloustavoite saavutettavissa

16.03.2018
Tavoite vai keino?

28.02.2018
Sosiaalityöntekijät kissanpoikia pesemään?

21.02.2018
Soteen helppo käyttöliittymä

13.02.2018
Järjestäjän vaativa rooli

30.01.2018
Maakunnat ratkaisijan roolissa

19.01.2018
Hoitotakuu kannustimena

09.01.2018
Kolmen miljardin euron sote-unelma?

29.12.2017
Tehdään on naapuria parempi sote

27.12.2017
Uskallus – sitä tarvitaan

15.12.2017
Uudistuminen on välttämätöntä

01.09.2017
Palvelusetelit laajasti käyttöön

27.04.2017
Liian laaja sote-keskus vaarantaa lähipalvelut

22.03.2017
Päälinjat selvillä − yksityiskohtia hiotaan

08.03.2017
Neuvoa ja palveluita − ei hallintohimmeleitä

13.02.2017
Sotessa tavoitteet ja keinot sekaisin

08.02.2017
Kritiikin asemesta ratkaisuja

30.12.2016
Yritykset eivät pääse ”kuorimaan kerman päältä”

17.12.2016
Valinnanvapaus syrjäseuduilla lisääntyy

08.12.2016
Uusi sote tehdään ihmistä varten

05.12.2016
Vääriä väitteitä sotesta

05.10.2016
Verotusoikeus itsehallinnon mittarina?

02.09.2016
Valinnanvapaus on soten hunajapurkki

08.06.2016
Kilpailun ratkaisee laatu

23.04.2016
Vain yhtiöt markkinoille

04.04.2016
Jäikö kansalainen aluejaon jalkoihin

23.03.2016
Vapaus valita on kohta täällä

17.03.2016
On päätösten aika

25.02.2016
Yrittäjiltä hyvä pohjaesitys

18.02.2016
Asiakasmaksut keino parantaa saatavuutta

05.02.2016
Kiinteistöt vai ihmiset?

13.11.2015
Rakennetaan suomalainen sote-ekosysteemi

09.11.2015
Lisää valtaa asiakkaille

05.11.2015
Päätöntä leikkaamista – innovaatio romutetaan

23.09.2015
Sipilän hallitus, tehdäänkö vaihtokaupat?

28.08.2015
Sava-korvausten alasajo käynnistynyt?

25.06.2015
Parempaan aikaan asiakasta kuunnellen

26.04.2015
Miljardipanos sokkona?

16.04.2015
Työterveyshuolto mallina

10.04.2015
Vaikuttavuusarviot ennen päätöksiä

21.02.2015
Ei hosumalla, vaan harkiten

29.12.2014
Liikelaitokset välttävät veroja – veroprosentti pyöreä nolla

19.11.2014
Eivätkö kunnat noudata lakia?

26.05.2014
Kuntaliitto haluaa betonoida sote-palvelut julkiselle sektorille!

14.10.2013
Jotain hyvää, jotain kyseenalaista?

10.09.2013
Kilpailu tehostamaan palvelutuotantoa

14.05.2013
Ylikunnalliset tehtävät yhteen?

18.04.2012
Asiakkaille lisää maksettavaa

Tulevaisuus ei synny itsestään – se on tehtävä

20.03.2019

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on jälleen osoittanut, että muutoksen vastavoimat ovat valtavia. Taistelu näitä vastavoimia vastaan vaatii ponnisteluja – on helpompaa palata turvasatamaan ja jatkaa entisellään. Onko meillä ikääntyvässä Suomessa varaa palata vanhentuneeseen turvasatamaan, kun tiedämme, ettei sen turva ole kestävä?

Sote-uudistuksen tavoitteena oli alusta pitäen parantaa palveluiden saatavuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta. Se tarkoittaisi enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Me tarvitsemme palvelujärjestelmän, jossa kansalainen saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa − ja johon yhteiskunnalla on varaa.

Kilpailuttamiseen ja osaamiseen panostettava

Palvelujärjestelmän toimivuus edellyttää, että järjestäjällä on osaamista ja ymmärrystä, jotta rahalle saadaan riittävästi vastinetta. Myös julkisella rahalla pitää hankkia sieltä, mistä saa kattavasti ja nopeasti laadultaan parasta tarpeeseen vastaavaa hoitoa ja hoivaa. Sote-lainsäädännöllä olisi pitänyt luoda raamit toiminnalle. Nyt palveluiden ostamisen ja kilpailutuksen osaamiseen täytyy satsata, kun sote-uudistus jälleen kerran kaatui.

On kestämätöntä kuvitella, että yksi toimija voisi olla paras. Mielestäni monopoli on pääsääntöisesti aina huono järjestely. Markkinadynamiikka kyllä huolehtii siitä, että palveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. On väärin väittää, että kansalainen ei osaisi valita. Kyllä osaa. Kansalainen ei kaipaa holhousta vaan mahdollisuuden valita itselleen sopivimman – tasavertaisuus ei voi olla tasapäistämistä. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja se pitää ottaa huomioon.

Hyvät mallit ja työkalut käyttöön

Työterveys on hyvä esimerkki toimivasta terveyspalvelusta. Laki määrää, että työnantajan pitää sellainen järjestää. Työnantaja saa itse päättää mistä, miten ja millaisessa laajuudessa sitä hankkii.

Työterveyspalveluita kartoitettaessa otetaan huomioon työtehtävät, työntekijöiden ikä, työn kuormittavuus, turvallisuusasiat, ergonomia ja niin edelleen. Työnantaja maksaa hankkimansa palvelut ja osa kustannuksista tulee palautuksena Kelan kautta. Palvelu on toimiva, koska tarve ja tuottaja saadaan kohtaamaan. Näin myös vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuutta sekä asiakaskokemusta saadaan parannettua.

Tiedetään, että noin 80 prosenttia työnantajista hankkii työterveyspalvelut yksityiseltä sektorilta ja noin 60 prosenttia ottaa laajemman palvelukokonaisuuden kuin laki edellyttää. On hienoa, että työnantajat ovat enenevissä määrin panostaneet sairauksien ennaltaehkäisyyn. Työyhteisöissä ylläpidetään hyvinvointia ja terveyttä. Terve kilpailu kirittää palveluntuottajia. Työterveyshuollon toimintamallin soisi yleistyvän laajemminkin terveyspalveluissa.

Myös muut terveyspalvelut voidaan räätälöidä samalla tavoin kuin työterveyspalvelut nykyisin. Työkalukin tähän on jo olemassa. Se on palveluseteli ja sen pitäisi olla kaikkien saatavilla. Palveluseteliasiakas valitsee, mistä tarvitsemansa palvelun hankkii ja missä laajuudessa. Halutessaan enemmän palvelua asiakas maksaa siitä.

Tulevaisuus muotoutuu teoista

Tulevaisuuden palvelumuotoilu ei synny itsestään. Se on tehtävä.

Digitalisaatio, älykäs teknologia, tiedolla johtaminen, innovaatiot, avoimuus, vertailukelpoisuus ja verkostomainen toimintatapa ovat mielestäni vahvempia voimia kuin lain pikkutarkka sääntely. Verkostomainen toimintatapa on yhteistyötä ja yhdessä kehittämistä. Suomalainen terveydenhuolto ei saa olla vallankäytön väline. Toivon, että pystymme yhdessä rakentamaan maailman parhaan terveyspalvelujärjestelmän.

Kirjoittaja Yrjö Närhinen on Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja ja Terveystalon toimitusjohtaja.

Teksti on julkastu Hoiva&Terveys -blogissa 18.3.2019.