Blogi

Kolmen miljardin euron sote-unelma?

09.01.2018

Sote-uudistukselle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta: palveluiden parempi saatavuus ja oikeudenmukaisuus saatavuuden suhteen sekä kustannusten kasvukäyrän leikkaaminen. Nämä tavoitteet periytyvät sote-uudistuksen alkumetreiltä. Jo 1990-luvun lopussa pohdittiin sitä, kuinka hyvinvointipalveluiden saatavuus voidaan turvata väestön ikärakenteen ja sitä kautta huoltosuhteen muuttuessa merkittävästi 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Palveluiden parempi ja oikeudenmukaisempi saatavuus voitaisiin toteuttaa nykyisellä palvelurakenteella ja tavoilla toimia, jos olisi käytettävissä lisää rahoitusta. Vuosittainen miljardin euron lisärahoitus sote-palveluiden tuottamiseen mahdollistaisi hyvin kahden ensimmäisen tavoitteen toteuttamisen. Tällaisen lisärahoituksen saaminen ei ole realismia. 

Jos ja kun halutaan saavuttaa myös kolmas tavoite eli taittaa kustannusten kasvukäyrä kansantalouden kantokyvyn tasolle, täytyy sote-uudistuksen myötä pystyä parantamaan merkittävästi palveluiden ja koko palvelujärjestelmän tuottavuutta. Jokaisella eurolla on saatava enemmän vaikuttavuutta kuin nykyisin. Tämä on helppo sanoa, mutta haastava toteuttaa.

Keskustelua sote-uudistuksen taloudellisesta tavoitteesta on käyty hyvin yleisellä tasolla. Se on ollut lähinnä juupa-eipäs-väittelyä irrallisista yksityiskohdista. Prosentteja ja miljardeja esitellään, mutta onko kenelläkään selkeää kuvaa siitä, mihin esitetyt luvut tai arviot perustuvat?

Viimeistään sote-uudistuksen tässä vaiheessa on välttämätöntä tarkentaa laskelmia. Mistä mahdollisesti muodostuu tavoitteeksi asetettu kustannusten kasvukäyrän leikkaaminen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä?

Ismo Partanen
Twitterissä: @LPYry ja @ismo_partanen

Lue aikaisemmat