Ismo Partanen: Ajopuuna kohti vakuutusjärjestelmää?
Blogi 19/2025 | Ismo Partanen
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu lähtökohtaisesti verorahoitukseen. Verorahoituksen vastineeksi kansalaisille on annettu lainsäädännössä laaja palvelulupaus. Perustuslakiin on kirjattu jokaiselle tietyt oikeudet saada hoitoa ja huolenpitoa sitä tarvitessaan. Yhteiskunnan velvollisuudet järjestää kyseiset palvelut on määritelty tarkemmin erillislainsäädännössä, muun muassa laissa hyvinvointialueiden toiminnasta, soten järjestämislaissa ja terveydenhuoltolaissa. Näiden lakien pohjalta kansalaisille on syntynyt perusteltu syy odottaa yhteiskunnan vastaavan antamaansa lupaukseen.
Lähes 1,3 miljoonaa suomalaista on ottanut jonkinlaisen terveysvakuutuksen. Työnantajat huolehtivat ja rahoittavat valtaosan noin 2 miljoonan työntekijän perusterveydenhuollon palveluista. Miksi? Eivätkö kansalaiset ja työnantajat luota järjestelmään?
Julkisen sektorin järjestämien palveluiden heikko saatavuus, pitkät odotusajat ja viiveet jatkohoitoon pääsyssä ovat saaneet kansalaiset etsimään muita vaihtoehtoja sairastumisen tai loukkaantumisen aiheuttamien riskien pienentämiseksi. Vakuutuksista on löytynyt ratkaisu, vai onko?
Terveysvakuutusten käytön yleistyessä, terveyspalveluiden tuotantokustannusten noustessa ja julkisen sektorin palveluiden saatavuusongelmien lisääntyessä perustason palveluita koskevat vakuutusehdot ovat heikentyneet. Entistä useampi onkin omassa riskiarviossaan päätymässä siihen, että vähäisempien sairauksien ja vaivojen varalta ei kannata ottaa terveysvakuutusta.
Niinpä vakuutusyhtiöt ovat tuoneet markkinoille ”uusia” vakuutusmalleja eli ns. vakavan sairauden vakuutuksia: vuosittainen vakuutusmaksu on merkittävästi pienempi, kun hyväksyt tuhannen tai kahden tuhannen euron vuosiomavastuun. Tietoisuus hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon ylipitkistä hoitojonoista voi saada kansalaisen tarttumaan tällaiseen vakuutukseen.
Johtaako kehitys siihen, että 2030-luvulla valtaosalla suomalaisista on jonkinlainen vakuutus vakavan sairauden varalta?
Mitä niillä verorahoilla pitikään saada? Onko suomalainen terveyspalvelujärjestelmä matkalla ajopuuna kohti vakuutuspohjaista rahoitusta?
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen
Tämä kirjoitus on julkaistu eilen Hoiva&Terveyden verkkosivuilla