Ismo Partanen: Terveydenhuollon kaksi todellisuutta
Blogi 17/2025 | Ismo Partanen
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto nosti kesällä keskusteluun mielenkiintoisen näkökulman Suomen vanhushuollon tilasta. Hän väitti, että elämme vanhustenhuollossa kahdessa todellisuudessa: virallinen näkemys ja reaalimaailma. Virallisen näkemyksen mukaan suomalainen palvelujärjestelmä huolehtii vanhusten tarvitsemasta hoidosta verorahoituksen vastineeksi. Todellisuudessa omaisten rooli vanhusten hoivassa on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Hoivan piiriin pääsyn kynnys on jo nyt noussut todella korkeaksi ja omaishoidon rooli korostunut.
Suomen terveydenhuollossa on eletty kahdessa todellisuudessa jo pitkään, käytännössä koko 2000-luku. ”Virallisen totuuden” mukaan Suomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kansalaisille on annettu terveyspalveluista laaja palvelulupaus korvauksena korkeasta verotuksesta.
Reaalimaailmassa kansalaisten oma vastuu terveyspalveluiden hankkimisesta ja rahoituksesta on koko ajan lisääntynyt, kun yhteiskunta ei ole pystynyt täyttämään antamaansa palvelulupausta. Miksi noin 1,3 miljoonaa suomalaista maksaa terveysvakuutuksia? Minkä takia työnantajat joutuvat kantamaan koko ajan suurempaa vastuuta työntekijöidensä terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta?
Me toiveikkaimmat halusimme uskoa, että sote-uudistuksesta löytyy ratkaisu: terveyspalveluiden saatavuus saadaan hyvinvointiyhteiskunnan edellyttämälle tasolle. Valitettavasti ero terveydenhuollon kahden todellisuuden välillä on vain kasvanut pitkäksi venyneen sote-uudistuksen valmistelun aikana. Olemmeko siirtymässä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltojärjestelmään, ainakin perusterveydenhuollossa?
Sote-veteraanina en halua menettää toivoa, vaikka tulevaisuuden haasteet väestön ikärakenteen muuttuessa ovat valtavat. Aluevaalikauden alussa meidän on päivitettävä soten tilannekuva ja määriteltävä kunnianhimoinen ja kuitenkin realistinen soten visio 2030-luvulle. Vision pohjalta on määriteltävissä mitattavat välitavoitteet vuosittaiselle tarkastelulle. Ja näiden jälkeen tehtävä toimintasuunnitelmat, jotka toteutetaan.
Vero- ja vakuutuspohjainen terveydenhuollon rahoitus eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Ne voivat oikein toteutettuna täydentää hyvin toisiaan. Eri rahoituskanaville on löydettävä oikea roolinsa. Kahdessa todellisuudessa eläminen on kansalaisten pettämistä.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen