Ismo Partanen: Valmiuslaki varmuuden vuoksi
Blogi 3/2026 | Ismo Partanen
Jo viime vaalikaudella aloitettu valmiuslain uudistaminen on nyt loppumetreillä. Valmistelutyöryhmän mietintö ja lakiluonnos olivat lausunnolla helmikuun loppuun asti.
Valmiuslain päivittäminen on erittäin tärkeää ja ajankohtaista, vaikka sen pykäliä on jouduttu ottamaan käyttöön erittäin harvoin. Onneksi niin!
Ennen koronapandemiaa valmiuslain pykäliä sovellettiin viimeksi toisen maailmansodan aikana.
Maailma on muuttunut nopeasti 2000-luvulla. Muutosvauhti myös turvallisuusympäristössä tuntuu vain kiihtyvän. Tänä päivänä on varauduttava aivan erilaisiin kriiseihin kuin viime vuosituhannella. Valitettavasti myöskään vanhat riskit eivät ole poistuneet, kuten sodan uhka ja luonnonmullistukset.
Varautumisen kehittämisessä on hyvä ottaa oppia meillä aikaisemmin koetusta ja muiden maiden kokemuksista. Koronapandemian aikana Suomessa oli haasteita etenkin toiminnan johtamisessa, koordinoinnissa ja viestinnässä. Sosiaali- ja terveysaloilla havaittiin suuria puutteita julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä. Tehdyistä virheistä maksetaan hintaa vieläkin muun muassa ylipitkien hoitojonojen muodossa.
Koronapandemian aikana terveydenhuollon yksityisen sektorin resursseja ei hyödynnetty läheskään täysimääräisesti. Yksityisiä toimijoita ei myöskään kohdeltu tasapuolisesti esimerkiksi suojavälineitä jaettaessa. Merkittäviä puutteita oli myös ohjeistuksissa, tiedottamisessa ja viestinnässä alan yrityksille. Käytännössä yksityiset palveluntuottajat istuivat usein vilttiketjussa varareservinä odottamassa mahdollisuutta auttaa taistelussa näkymätöntä virusta vastaan.
Myös kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa kannattaa hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia resursseja optimaalisesti – sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa aivan samalla tavalla kuin elintarvike- ja energiahuollossa.
On syytä tiedostaa, että valmiuslaki luo pelisäännöt poikkeusolojen toiminnalle sekä parantaa edellytyksiä riskitilanteiden ennakointiin ja varautumisen kehittämiseen. Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, kuinka valmiuslakia poikkeusoloissa sovelletaan.
Valmiuslakiluonnokseen on hyvin kirjattu periaate, että myös poikkeusaikoina pyritään selviytymään mahdollisimman pitkälle normaaliajan lainsäädännöllä ja viranomaisvaltuuksilla. Ihannetilanne on luonnollisesti se, että valmiuslakia tai sen pykäliä ei tarvitsisi ottaa koskaan käyttöön.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen