Kevan kissa pöydälle

Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat vastustavat eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä olevaa Keva-lain muutosta. Elinkeinoelämän järjestöjen mielestä lakimuutos pitäisi hylätä ja palauttaa valmisteluun. Kevan näkemyksen mukaan hallituksen lakiesityksessä on kyse vain vähäpätöisestä teknisestä muutoksesta.

Mistä siis johtuu kova kiire viedä kyseinen lakiesitys päätettäväksi ilman huolellista valmistelua? Perinteisesti eläkelakien valmistelussa on kuultu tai ainakin pyydetty lausunnot työmarkkinaosapuolilta. Nyt ei niin tehty.

Eduskunnassa on juuri nyt käsiteltävänä useita sote-uudistukseen liittyviä ja poikkeuksellisen tärkeitä lakeja. Aikataulut painavat päälle ja vaarana on, että kyseiset lakiesitykset raukeavat, jos niitä ei ehditä käsitellä ennen eduskunnan vaalitaukoa. Miksi tuodaan tällainen tekninen muutos samaan mylläkkään? Onko se sittenkään niin pieni muutos?

Valtiovarainministeriön virkamiehet ja Keva väittävät, että elinkeinoelämän järjestöt ovat ymmärtäneet lakiesityksen väärin.

Jos näin on, lakiesitys pitäisi jo sen takia palauttaa uuteen valmisteluun, sillä väärinymmärtäjiä on muitakin. Esimerkkeinä väärinymmärtäjistä mainittakoon Finanssivalvonta, KT Kuntatyönantajat ja Kilpailuvirasto. Jokin on mennyt pahasti pieleen, jos edellä mainitut asiantuntijaorganisaatiotkaan eivät ole ymmärtäneet, mistä tässä lakiesityksessä on kyse. Tai sitten on niin, että ne ymmärtävät asian oikein ja vastustavat lakimuutosta juuri siksi.

LPY ei voi sanoa muiden puolesta mitään, mutta omasta puolestamme voimme niin sanotusti nostaa kissan pöydälle.

Onko oikeasti kysymys siitä, että Kevalla on hätä omasta tulevaisuudestaan? Se aloitti eläkemaksujen rahastoinnin noin 24 vuotta myöhemmin kuin muut työeläkevakuuttajat. Se on myös aikanaan tarjonnut muita eläkevakuuttajia parempia etuisuuksia vakuutetuilleen. Tulevien Keva-eläkkeiden maksajien määrä vähenee hälyttävästi, sillä kuntien ja valtion työntekijöistä noin kolmannes on jäämässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden sisällä.

Kevan toiminnan laajentaminen lakimuutoksella työkyvyn ylläpitoon ja työterveyshuoltoon toisi Kevan perustaman työterveyskonsernin piiriin ilman kilpailua jopa 500 000 työntekijää. Heitä palvelemaan tarvittaisiin noin 200−300 lääkäriä ja saman verran muuta henkilökuntaa. Tästä henkilökunnasta tulisi automaattisesti Kevan asiakkaita ja heidän työeläkemaksunsa saisi Keva. Se kohentaisi Kevan rahoitustilannetta, mutta ei välttämättä parantaisi julkisten toimijoiden työterveyshuollon tasoa.  

Selittäisikö tämä kiireen, jolla ”pientä ja teknistä” lakimuutosta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?