Lakia on noudatettava?
Jos minä ajan ylinopeutta, rikon silloin lakia. Tällöin minulle määrätään tieliikennelain mukainen seuraamusmaksu, jota sakoksi nimitetään. Jos olen maksanut viime vuonna liian vähän veroa, määrätään minulle jäännösvero, jonka suorittamiseen on asetettu tarkka määräpäivä.
Jos terveyspalveluiden järjestämisestä vastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä ei pysty järjestämään minulle tarvitsemaani hoitoa terveydenhuoltolain 6 luvun 52 pykälän mukaisesti, ei kyseistä lakia rikkovalle siitä aiheudu mitään seuraamuksia. Ns. hoitotakuulaki on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien. Kyseisen lain noudattaminen on ollut todella huonoa. Esimerkiksi elokuun tarkastusajankohtana vuosina 2010-2019 on keskimäärin noin 2 000 potilasta odottanut hoitoa yli 180 vuorokauden ajan. Tänä vuonna vastaavan hoitojonon pituus oli noin 18 000 potilasta.
Olen antanut itseni ymmärtää, että lainsäädäntö on tarkoitettu noudatettavaksi – ja erityisesti julkishallintoa koskevat lait on luotu pääsääntöisesti heikomman osapuolen eli kansalaisen suojelemiseksi.
Mitä voivat yli 180 vuorokautta erikoisairaanhoidon jonossa elokuussa 2020 olleet potilaat tehdä?
- Valittaa kohtelustaan järjestämisvastuulliselle taholle eli sairaanhoitopiirille, jonka jonossa ovat?
- Esittää korvausvaade ko. sairaanhoitopiirille, esim. hoidon viivästymisestä ja/tai sairauden pahenemisesta?
- Valittaa paikalliselle hallinto-oikeudelle ja esittää korvausvaade?
- Hakeutua hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle ja hakea korvaus hoidon kustannuksista lakia rikkoneelta taholta eli kyseiseltä sairaanhoitopiiriltä?
- Jos potilaalla on vakuutus, voinee myös vakuutusyhtiö hakea maksamansa korvauksen sairaanhoitopiiriltä?
Jos edellä mainitut eivät ole mahdollisia ja lakia rikkoneelle järjestäjätaholle ei aiheudu rikkomuksestaan mitään seuraamuksia, on kyseinen terveydenhuoltolain pykälä turha.
Turha laki vain heikentää lainsäädännön kunnioitusta. Lait ovat tarkoitettu noudatettavaksi, vai ovatko?
Ismo Partanen
@ismo_partanen