Matti Eskola: Suunnitelmallisella hoidolla miljoona vastaanottoaikaa vapaaksi?

Blogi 7/2026 | Matti Eskola

Suomessa terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen on ollut jo pitkään suosituksena pitkäaikais- ja monisairaille potilaille. Ajatus on ollut oikea: kun paljon palveluita käyttävän ihmisen hoito kootaan yhteen suunnitelmaan, hoito muuttuu ennakoivammaksi, johdonmukaisemmaksi ja potilaalle ymmärrettävämmäksi.

Lisäksi hoidon saatavuus voisi parantua olennaisesti. Jos koko Suomessa päästäisiin siihen, että pitkäaikais- ja monisairaiden laajalle potilasjoukolle tehdään aidosti käytettävä terveys- ja hoitosuunnitelma ja jokaiselta jäisi sen myötä pois edes yksi vähähyötyinen vastaanottokäynti vuodessa, puhutaan jo noin miljoonasta vastaanottokäynnistä.

Suunnitelmia ei käytännössä kuitenkaan ole laadittu riittävässä mittakaavassa. Niitä on tehty vain pienelle osalle niitä tarvitsevista potilaista, ja monessa paikassa ne ovat jääneet irrallisiksi asiakirjoiksi, jotka eivät juuri ohjaa hoitoa tai näy potilaan arjessa. Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) toimii toisin – siellä on tunnistettu lähes 100 000 pirkanmaalaisen potentiaalisesti hyötyvän terveys- ja hoitosuunnitelmasta. Tällä hetkellä Atostekin työvälineellä terveys- ja hoitosuunnitelmia on laadittu yli 8 000 potilaalle.

Hyöty syntyy vasta, kun suunnitelma löytyy helposti

Paljon palveluita käyttävän potilaan hoito ei tapahdu yhden organisaation sisällä. Julkisia ja yksityisiä palveluita käytetään rinnakkain. Esimerkiksi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuneista noin kolmannes oli käyttänyt viimeisen 12 kuukauden aikana sekä julkisia että yksityisiä palveluita.

Siksi tiedon pitää kulkea eri palveluntuottajien ja hoitotapahtumien välillä. Jos terveys- ja hoitosuunnitelma näkyy vain yhdessä organisaatiossa tai yksittäisessä hoitotilanteessa, kokonaisuus pirstoutuu helposti, ja potilas joutuu kokoamaan hoitonsa kokonaiskuvaa itse.

Terveys- ja hoitosuunnitelma löytyy helposti Kanta-palvelusta. Sen näkevät sekä potilas itse OmaKanta-palvelussa että häntä hoitava ammattilainen hoitosuhteen perusteella. Tällä on käytännön merkitys. Kun tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut löytyvät yhdestä paikasta, suunnitelmaan on helppo palata myöhemmin. Silloin se ei jää kertaluonteiseksi kirjaukseksi, vaan tukee hoidon jatkuvuutta yli yksittäisten käyntien.

Kanta-palvelu ei ole vain paikka, johon tieto tallennetaan, vaan sen päälle voidaan rakentaa nopeasti ratkaisuja, joista on suoraa hyötyä potilaalle ja ammattilaiselle. Terveys- ja hoitosuunnitelma on tästä hyvä esimerkki. Kun kansallinen tiedonhallinnan perusta on jo olemassa, kehittämisen ei tarvitse alkaa tyhjästä. Sen päälle voidaan rakentaa käytännön työtä tukevia välineitä, jotka parantavat tiedon saatavuutta, hoidon jatkuvuutta ja potilaan omaa näkyvyyttä hoitoonsa.

Pirhassa keskitytään potilaan hyötyihin

Pirhan avopalveluiden kehittämistiimistä projektipäällikkö Emma Mononen kertoo, että Pirhassa tunnistetaan terveys- ja hoitosuunnitelman hyötyjä, mutta samalla myös se, että koko potentiaali ei vielä ole käytössä. Ammattilaiset kokevat, että suunnitelman laatiminen on työlästä etenkin ensimmäisillä kerroilla. He kuitenkin arvioivat, että terveys- ja hoitosuunnitelma soveltuisi omalääkärin ja omahoitajan työvälineeksi.

Pirhassa on tavoitteena, että terveys- ja hoitosuunnitelma laadittaisiin potilaslähtöisesti: terveys- ja hoitosuunnitelma kirjataan yhdessä potilaan kanssa ja potilaan kielellä. Kun potilas ymmärtää, mitä on sovittu ja miksi, suunnitelma tukee omahoitoa paremmin ja potilaan osallistuminen vahvistuu.

Monosen mukaan tämä näkyy myös potilaspalautteessa. Pirhassa kerätty palaute viittaa siihen, että potilaat kokevat tulleensa kuulluiksi. Se on tärkeä havainto, koska juuri osallisuuden pitäisi olla terveys- ja hoitosuunnitelman ytimessä.

Potilaalle hyöty näkyy konkreettisesti silloin, kun hoidon tavoitteet, sovittu seuranta ja seuraavat hoitokontaktit ovat kirjattuna yhteen paikkaan. OmaKannasta näkyvä suunnitelma voi vähentää tarvetta kerrata samoja asioita eri käynneillä ja vahvistaa ymmärrystä siitä, mihin hoidolla pyritään ja mikä oma rooli siinä on.

Pirhan työssä on kansallista potentiaalia

Me Atostekilla uskomme, että kyse ei ole vain yhdestä alueellisesta ratkaisusta. Jos paljon palveluita käyttävien potilaiden hoitoa pystytään suunnitelmallistamaan tavalla, joka toimii käytännössä, mallilla on merkitystä laajemminkin.

Miljoona muuhun käyttöön vapautunutta aikaa poistaisi merkittävästi hoitoonpääsyn esteitä tai vaihtoehtoisesti säästäisi rahaa. Yhden asiointikäynnin hinnan ollessa noin 120 euroa säästöpotentiaali lähestyisi enimmillään 100 miljoonaa euroa.

Tämä potentiaali ei synny yhdestä asiakirjasta eikä yhdestä järjestelmästä. Se syntyy siitä, että suunnitelma tehdään tavalla, joka palvelee potilasta, ammattilaista ja hoidon jatkuvuutta samanaikaisesti. Ja kansallisesti kattavasti – kuten on ollut tarkoituskin.

Kirjoittaja Matti Eskola on Head of Healthcare Innovation Atostek Oy:ssä
Kuva: Pixabay

Tämä kirjoitus on julkaistu Hoiva&Terveyden blogeissa 21.5.2026.