Noora Heinonen: Eteenpäin. Yhdessä.
Blogi 2/2026 | Noora Heinonen
Uusi vuosi on alkanut odottavissa tunnelmissa. Millaisiin talouden tunnuslukuihin päättyi edellinen vuosi, millaisin toimin edelleen vahvistamme kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja millaisin tavoittein suuntaamme valtion ohjausta jatkossa hyvinvointialueille – suuria ja vakavia aiheita yhteisesti meille kaikille hoidettavaksi.
Tammikuun lopun uusimmat taloustiedot hyvinvointialueilta ovat olleet rohkaisevia. Viime vuoden uusimpien tilinpäätöstietojen perusteella hyvinvointialueille ennakoidaan yli 600 miljoonan euron ylijäämää, joka sinällään oli odotettua, mutta ylitti määrältään odotuksia.
Alueet ovat kyenneet hillitsemään menopainetta merkittävästi. Toiminnan uudistaminen ja talouden edellyttämät sopeutustoimet osoittavat onnistumista. Se on osoitus hyvinvointialueilla tehdystä määrätietoisesta kehittämisestä, johtamisesta ja yhdessä tekemisestä. Suunta on oikea.
Talouden tunnusluvut osoittavat kuitenkin, että hyvästä kehityksestä huolimatta kaikilla alueilla tasapainon saavuttamiseen on vielä matkaa. Alustavat tiedot osoittavat yhdeksän alueen alijäämäistä tulosta ja alueiden eriytymiskehitys on syventynyt. Alueiden ja valtion yhteisille kehittämistoimille on selvästi tarvetta.
Alijäämien kattamiskautta koskevan väliaikaisen säädösmuutosehdotuksen käsittely on eduskunnassa käynnistymässä. Arvioimme, että iso osa alueista saisi lainsäädäntömuutoksesta vetoapua talouden tasapainottamiseen hieman nykyistä pidemmällä määräajalla. Kevään edetessä saamme lainmuutoksen eduskuntakäsittelystä lisätietoa.
Alkaneen vuoden aikana ministeriöt pohtivat yhdessä ja erikseen tulevaa. Valmistelemme tulevaa ajatellen virkapuheenvuoroja väestön palvelutarpeista, talouden näkymistä ja järjestelmien edelleen kehittämisestä. Odotettavissa on myös parlamentaarista työskentelyä hyvinvointialueiden tulevaisuuden tarkastelua varten.
Ministeriöiden kesken olemme käynnistäneet pohdinnan hyvinvointialueiden ohjauksen edelleen kehittämisestä. Joulukuussa julkaistu hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi antaa siihen mainioita eväitä. Yhtäältä on pohdittava, millainen ohjaus parhaiten vastaa alueiden tarpeita. Toisaalta on myös pohdittava, millainen ohjaus palvelee valtion tarpeita. Strategisuuden lisääminen ja lentokorkeuden korottaminen – ainakin näitä kaivataan.
Valon päivänä on ilo todeta, että saimme vihdoin hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen ehdotukset lausuntokierrokselle. Kevät odottaa ja yhteinen työ etenee.
Kirjoittaja Noora Heinonen on yksikön päällikkö valtiovarainministeriön hyvinvointialueosastolla
Kuva: Petteri Mäntysaari
Tämä kirjoitus on julkaistu valtiovarainministeriön Hyvinvointialueet-uutiskirjeessä 1/2026.