Timo Aronkytö: Hoidon tarpeen arviointi – hyvä aikomus, huono lopputulos
Blogi 6/2026 | Timo Aronkytö
Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa suomalaista terveydenhuoltoa ja sen tausta on ymmärrettävä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilas saa yhteyden perusterveydenhuoltoon ja samalla arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Ajatuksena oli lyhentää jonoja, priorisoida oikein ja turvata pääsy hoitoon kohtuullisessa ajassa. Lähtökohta oli hyvä.
Käytännössä hoidon tarpeen arvioinnista on kuitenkin tullut ennen kaikkea hallinnollinen ja tilastollinen vaihe. Se on sidottu hoitoon pääsyn seurantaan ja raportointiin, jolloin kirjaamisesta on tullut keskeinen osa työtä. Ammattilaisen aika kuluu arviointiin ja luokitteluun, vaikka potilas odottaa hoitoa. Tietojärjestelmät ja raportointivaatimukset ohjaavat toimintaa enemmän kuin asiakkaan tarve.
Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa ylimääräistä askelta. Hän ei saa hoitoa vaan arvion hoidosta. Samalla henkilöstön työ kohdistuu portinvartijatehtävään, joka ei tuota suoraa arvoa. Tämä näkyy käytännössä hitaampana hoitoon pääsynä ja heikompana saatavuutena. Järjestelmä näyttää hallitulta, mutta kokemus on toinen.
Ongelma korostuu tilanteissa, joissa tieto on puutteellista. Arvio tehdään usein yhdellä kontaktilla ja epävarmuudessa. Yksinkertaisissa tilanteissa potilas voisi arvioida tilanteensa itse tai digitaalisten työkalujen avulla. Vaikeissa tilanteissa taas riski on, että arvio viivästyttää hoitoa. Tämä ei ole paras lähtökohta potilasturvallisuudelle.
Hoidon tarpeen arviointi on portinvartijamalli, joka syntyi toisenlaiseen aikaan. Nyt suunta on kohti jatkuvia hoitosuhteita, tiimityötä ja suoraa pääsyä oikean ammattilaisen luo. Kun tavoitteena on oikea-aikainen hoito, prosesseja pitäisi yksinkertaistaa, ei monimutkaistaa.
Siksi hoidon tarpeen arviointi on perusteltu normin purun kohde. Kyse ei ole priorisoinnista luopumisesta, vaan siitä, että priorisointi tehdään siellä missä arvo syntyy eli suoraan hoitotilanteessa.
Kirjoittaja Timo Aronkytö on Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja
Kuva: Pentti Salminen
Tämä kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogeissa 7.5.2026.