Vääriä väitteitä sotesta

Sote-uudistusta seuratessa törmää usein väittämiin, jotka pohjautuvat yleensä spekulaatioon, tietämättömyyteen, asenteelliseen argumentaatioon tai mutuun. Moniin vääriin väittämiin on olemassa selkeitä perusteluita, jotka aukenevat, kun asioita tarkastellaan riittävän laaja-alaisesti. Alla on pari hallituksen valmistelussa olevasta sote-mallista esitettyä väärää väittämää vastineineen.

1. Järjestäjän ja tuottajan roolien erottaminen on perustuslain vastaista.
Väärin. Jo nykyisin kunnissa ja kuntayhtymissä sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu ja palvelutuotanto on käytännössä eriytetty toisistaan. Myös sote-palveluiden osittais- ja kokonaisulkoistuksissa sekä ostopalveluissa järjestämisvastuu on erotettu palvelutuotannosta. Jos järjestämisvastuun erottaminen olisi perustuslain vastaista, olisi myös nykyinen kuntalaki perustuslain vastainen – kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sote-palvelut. Kunta voi toteuttaa järjestämisvastuutaan joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla yksityisiltä palveluntuottajilta.

2. Kansalaiset eivät osaa/eivät halua valita eivätkä löydä palveluita
Väärin. Väitteet ovat ensinnäkin kansalaisia halventavia. Useat eri tahojen teettämät kyselytutkimukset osoittavat, että kansalaiset haluavat valita. Eikä kansalaisen itse tarvitse tietää, mikä häntä vaivaa, se selvitetään peruspalveluyksikössä − joskin entistä useammin me tiedämme lääkäriin mennessämme ainakin suurin piirtein, mikä meitä vaivaa. Uudessa sote-mallissa kansalainen saa itse halutessaan valita sote-peruspalveluidensa tuottajan. Jos kansalainen ei kyseistä valintaa halua tai kykene tekemään, häntä autetaan sen tekemisessä, kuten nykyisinkin toimitaan julkisen sektorin palveluiden osalta. Julkisten terveyspalveluiden osalta valinnanmahdollisuus on terveydenhuoltolain mukaisesti olemassa.
Kansalaiselle riittää tulevaisuudessa yksi numero per maakunta, johon voi soittaa ja kysyä neuvoa eli maakunnan järjestämisvastuullisen tahon palvelunumero.

Palvelutuottajien tasavertainen kilpailutilanne on paras kirittäjä niin laadulle kuin hinnalle. Suomalainen asiakas on fiksu. Ei kukaan valitse sellaista palveluntuottajaa, jolta ei ole saanut hyvää palvelua ja hoitoa. Näin rahoitus ohjautuu sinne, missä syntyy tuloksia. Ei voi olla huono asia, että palveluntuottajat kilpailevat sekä laadulla että hinnalla.

Ismo Partanen
@ismo_partanen