Doupatut liikelaitokset vääristävät markkinoita
Syyskuun 2013 alussa voimaan tulleen lainsäädännön mukaan avoimilla markkinoilla toimivien kunnallisten liikelaitosten tuli yhtiöittää toimintansa tai vetäytyä markkinoilta vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä keväällä 2015 kunnallisille työterveyshuollon liikelaitoksille annettiin lisäaikaa yhtiöittämisvelvoitteen toteuttamiselle vuoden 2016 loppuun asti.
Nyt kunnallisille työterveyshuollon liikelaitoksille suunnitellaan jälleen kahden vuoden lisäaikaa kyseisen lain soveltamiselle vedoten sote-uudistuksen valmisteluun. Peruste on erikoinen, koska työterveyshuolto ja sen rahoitus ovat jäämässä sote-uudistuksen muutosten ulkopuolelle. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on saattaa palveluntuottajat kilpailemaan keskenään samoilla säännöillä. Tähän nähden kunnallisten liikelaitosten erityisaseman jatkaminen on täysin ristiriitainen.
Lisäaika luo kunnallisille työterveyshuollon liikelaitoksille mahdollisuuden hyödyntää merkittäviä kilpailuetujaan noin miljardin euron palvelumarkkinoilla vielä lähes kolmen vuoden ajan. Liikelaitosmuodossa toimiminen antaa kunnallisille työterveyshuollon toimijoille noin 10−30 prosentin kilpailuedun yksityisiin yrityksiin nähden. Kilpailuedun suuruus riippuu liikelaitoksen rakenteesta, esimerkiksi siitä, kuinka paljon ne pystyvät hyödyntämään ristiinsubventioita.
– Vaadimme, että lisäaikaa ei enää anneta ja jatkuva kunnallisten liikelaitosten suosiminen lopetetaan. Maan talous pitää laittaa kuntoon. Rahan siirtäminen taskusta toiseen ja kilpailuvääristymien aiheuttaminen eivät ratkaise taloutemme haasteita – päinvastoin, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Jos kyseiset liikelaitokset toimisivat alueilla, joilla ei ole tai joille ei edes voi syntyä yksityistä tarjontaa, niiden roolin voisi jotenkin hyväksyä. Työterveyshuollon liikelaitosten osalta ei ole kyse markkinapuutteiden korjaamisesta. Nykyiset markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset sijaitsevat suurissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa, joissa toimii useita yksityisiä työterveyspalveluiden tarjoajia.
– Lainsäädännöllä mahdollistettavat työterveyshuollon liikelaitosten kilpailuedut ovat verrattavissa dopingiin. Hyväksyisimmekö me esimerkiksi norjalaisten hiihtäjien systemaattisen epohormonin käytön? kysyy Partanen.
Lääkäripalveluyritykset ry, toiminnanjohtaja Ismo Partanen, puh. 040 518 5799, ismo.partanen@lpy.fi
Twitterissä: @LPYry ja @ismo_partanen