LPY: Koronakriisin hoidosta tehtävä perusteellinen jälkiselvitys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta esitti MTV:n Uutisextrassa riippumattoman ja perusteellisen jälkiselvityksen tekemistä koronakriisin hoidosta. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) kannattaa tehtyä ehdotusta ja esittää, että selvityksessä arvioidaan myös yksityisen terveydenhuollon rooli kriisin hoidossa.
THL teki noin vuosi sitten selvityksen ’COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa’. Siinä väitettiin, että tarkastelun kohteena oli koko suomalainen terveysjärjestelmä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
− Näin ei kuitenkaan ollut. Yksityinen terveydenhuolto jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Yksikään tuohon raporttiin haastatelluista ei edustanut yksityistä sektoria eikä yksityisiä palveluita mainita raportissa lainkaan, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.
LPY kannattaa pääjohtaja Tervahaudan esitystä riippumattoman jälkiselvityksen tekemisestä.
− Jälkiselvityksessä on kuvattava tehdyt toimenpiteet ja arvioitava monipuolisesti niiden tarpeellisuutta, vaikuttavuutta ja oikeasuhtaisuutta, esittää Partanen.
LPY:n mielestä uudessa, riippumattomassa selvityksessä täytyy arvioida, millainen kapasiteetti yksityisellä sektorilla olisi ollut auttaa kriisin hoidossa ja kuinka sitä hyödynnettiin. Olisiko hoitoonpääsyä voitu nopeuttaa ja terveyshaittoja pienentää, jos olisi käytetty enemmän yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja ja palveluita?
− Korona ei todennäköisesti jää viimeiseksi pandemiaksi, joka rantautuu Suomeen. Siksi olisi tärkeää, että jälkiselvityksessä tehdään esityksiä toimenpiteistä, jotta tuleviin kriiseihin pystytään varautumaan paremmin ja niiden aikana toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä selvitys tukisi ensi vaalikaudella tehtävää valmiuslain uudistamistyötä, muistuttaa Partanen.
LPY:n näkemyksen mukaan koronatestaukset, jäljittäminen ja rokotukset olisi voitu toteuttaa tehokkaammin ja nopeammin hyödyntämällä yksityisen terveydenhuollon osaamista ja kapasiteettia. Julkisen terveydenhuollon hoitovelan kasvua koronan seurauksena olisi myös voitu hillitä merkittävästi ohjaamalla kiireetöntä hoitoa tarvitsevia potilaita yksityiseltä sektorilta hankittavien palveluiden piiriin.
− Toivottavasti THL:n pääjohtajan esitys toteutuu ja käynnistetään pikaisesti selvitystyö, jossa otetaan tarkastelun kohteeksi koko suomalainen terveysjärjestelmä, myös yksityisen sektorin toiminta, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, Partanen esittää.