LPY: Koronan hoitovelkaa ei saa jättää perinnöksi hyvinvointialueille
Vielä on vuosi aikaa helpottaa tulevien hyvinvointialueiden taakkaa vähentämällä koronapandemian lisäämää hoitovelkaa. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä se ei onnistu kuin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tiiviillä yhteistyöllä.
Kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023, niillä on edessään haastava ja mittava urakka rakentaa täysin uudenlainen maakunnallinen palvelujärjestelmä. Hyvinvointialueiden pitäisi pystyä keskittämään kaikki resurssinsa ja tarmonsa nimenomaan tämän tehtävän hoitamiseen.
− Koronapandemiasta aiheutunut ja koko ajan kasvava hoitovelka pitäisi sen takia saada merkittävästi pienemmäksi, mieluummin kokonaan pois. Muuten se syö liikaa hyvinvointialueiden resursseja ja niiden toiminnan käynnistyminen vaikeutuu, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo.
LPY on pandemian alusta saakka tarjonnut yksityisten toimijoiden apua julkiselle terveydenhuollolle. Yksityiset terveyspalveluyritykset olisivat voineet ja voivat edelleen ottaa hoitaakseen potilaita, joiden hoitoja on jouduttu lykkäämään pandemian takia. Hoitovelan kasvua olisi näin voitu hillitä.
− Valitettavasti tähän yksityisen sektorin kädenojennukseen ei ole juurikaan tartuttu, Tolonen pahoittelee.
LPY kehottaa ensi vuoden alusta käynnistämään mittavan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöprojektin hoitovelan purkamiseksi, jotta hyvinvointialueet voisivat keskittyä toimintansa käynnistämiseen ilman koronan aiheuttamaa ylimääräistä rasitetta.
− Suun terveydenhuollossa on yli miljoona käyntiä vähemmän kuin normaalisti. Havaittujen syöpien määrä kasvaa normaalioloissa, mutta vuonna 2020 syöpiä todettiin yli tuhat vähemmän kuin oli odotettua. Se ei johdu syöpien vähentymisestä vaan siitä, että ne jäivät diagnosoimatta. Myös kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus on heikentynyt, kun henkilökuntaa on ollut hoitamassa koronaan liittyviä tehtäviä, Tolonen kuvaa kertynyttä hoitovelkaa muutamalla esimerkillä.
Keinoja löytyisi – löytyykö halua?
Keinoja hoitojonojen purkamiseksi yritysyhteistyön avulla olisi useita. Palvelusetelit ovat niistä yksi. Niiden käyttöä voitaisiin lisätä merkittävästi. Kokemukset palveluseteleistä ovat hyviä, mutta siitä huolimatta niitä on käytetty terveyspalveluissa erittäin vähän. Myös erilaisia ostopalveluita olisi mahdollista lisätä.
− Kelan sairausvakuutuskorvausta voitaisiin korottaa määräaikaisesti joko yleisesti tai joissakin tietyissä palveluissa, esimerkiksi suun terveydenhuollossa. Myös etäpalveluiden sairausvakuutuskorvauksen korottaminen 20 euroon ohjaisi potilaita valitsemaan julkisen sijasta yksityisen palveluntuottajan. Tämä lyhentäisi julkisen sektorin hoitojonoja ja tukisi samalla digitalisaation leviämistä ja hoitoprosessien uudistamista, Tolonen esittää.