LPY perustuslakivaliokunnan lausunnosta: Sote-uudistus ei ole vielä maalissa

Hallituksen esitys sote-uudistuksesta läpäisi viime viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan. Uudistuksessa onnistuminen riippuu kuitenkin jatkovalmistelusta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä jatkovalmistelun aikana pitää löytää yhteinen näkemys siitä, miten lainsäädännöllä mahdollistetaan uudistukselle asetettujen keskeisten tavoitteiden saavuttaminen.

LPY:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Tolosen mukaan perustuslakivaliokunnan hallituksen sote-lakiesityksestä antamassa lausunnossa ei ollut mitään erityisen yllättävää: valiokunta ei havainnut siinä merkittäviä valtiosääntöoikeudellisia tai perustuslaillisia ongelmia. Perustuslain puolesta uudistus on mahdollista toteuttaa muutaman korjauksen jälkeen.

− On muistettava, että perustuslakivaliokunnan rooliin ja tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa lakiesitysten tarkoituksenmukaisuuteen ja siihen, päästäänkö niiden avulla asetettuihin tavoitteisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Se on poliittista harkintaa, jonka tekee soten tapauksessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja viime kädessä eduskunta täysistunnossaan, Tolonen sanoo.

Tolonen painottaa, että perustuslainmukaisuus ei vielä tarkoita sitä, että sote-uudistus onnistuu. Hallituksen esityksessä on paljon muita kuin valtiosääntöoikeudellisia ongelmia ja haasteita, jotka pitää korjata jatkovalmistelussa.

− Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt paljon vartijana, sillä perustuslakivaliokunta jätti sille monessa kiistanalaisessa kohdassa mahdollisuuden harkita toisin kuin mitä hallitus on esittänyt, Tolonen muistuttaa.

Tällaista harkintavaltaa voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan käyttää esimerkiksi siinä, kuinka paljon hyvinvointialueet voivat hankkia palveluita yksityisiltä tuottajilta. Esitettyä väljempi sääntely on mahdollista myös ns. virkalääkärivaatimuksen osalta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ”hoitoratkaisujen tekemisessä on kyse ennen muuta lääketieteellisestä arviosta”. Perustuslain kannalta on siis mahdollista, että myös yksityisellä sektorilla toimiva terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida potilaan palveluntarvetta ilman, että tarvitaan viranomaispäätös.

Yksi hallituksen esityksen keskeisistä kohdista on vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta tuotannosta. Vaatimus perustuu ajatukseen, että hyvinvointialue ei saa tulla liian riippuvaiseksi ostopalveluista. Jos palveluita tuottava yritys joutuu ongelmiin, hyvinvointialueen on kyettävä kaikissa olosuhteissa huolehtimaan palveluiden järjestämisestä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan ”perustuslaista ei kuitenkaan johdu tarkkoja rajoja oman tuotannon määrälle tai sen toteuttamisen tavoille. Valiokunnan mielestä oleellista on varmistaa lainsäädännössä se, että vastuussa oleva järjestäjä voi kaikissa tilanteissa turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävän saatavuuden”.

− Kyky turvata palveluiden saatavuus kaikissa tilanteissa on helpompi järjestää sopimusteknisesti kuin rakentamalla lisää hyvinvointialueen omaa tuotantokapasiteettia. Sopimuksissa voidaan määritellä esimerkiksi henkilökunnan, tilojen ja laitteiden luovuttamisesta tai siirtymisestä hyvinvointialueelle tai toiselle palveluntuottajalle ongelmatilanteessa, Tolonen huomauttaa.