LPY: Yritykset mukaan kolmannen rokotuskierroksen toteuttamiseen
Koronakriisin hoitaminen on johtanut ei-kiireellisen hoidon lykkääntymiseen ja kasvattanut hoitojonoja merkittävästi. Mahdollisen kolmannen rokotuskierroksen järjestäminen uhkaa pahentaa jonotilannetta entisestään. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä seuraavan koronarokotuskierroksen toteuttamisessa pitää hyödyntää laajasti myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja.
Yksityisen terveydenhuollon resursseja on hyödynnetty kovin vähän koronakriisin tähänastisessa hoitamisessa. Yksityisillä toimijoilla on ollut koko kriisin ajan vapaata kapasiteettia, jota olisi voitu käyttää julkisen terveydenhuollon apuna.
− Yksityinen terveydenhuolto olisi pystynyt testaamaan, jäljittämään ja rokottamaan. Lisäksi olisimme voineet ottaa julkisen terveydenhuollon jonoista potilaita hoidettavaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyökumppanina. Näin jonotilanne olisi pysynyt paremmin hallinnassa, väittää LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Kolmannen rokotuskierroksen järjestämisestä ei ole vielä tehty päätöstä, mutta jos se toteutuu, ajankohta lienee ensi vuoden alkupuolella. Mediatietojen mukaan asiaa valmistellaan syksyn aikana, jotta valmius kolmannen rokotuksen antamiseen olisi mahdollisimman hyvä.
Partasen mukaan nyt on riittävästi aikaa kartoittaa yksityisen terveydenhuollon resurssit ja kapasiteetti. Työterveyshuolto esimerkiksi voisi rokottaa työelämässä olevia, riskiryhmiin kuuluvia kansalaisia.
− Nyt ei saisi toistaa sitä virhettä, että julkinen terveydenhuolto pitää itseään kaikkivoipana eikä ota vastaan tarjolla olevaa apua. Jos näin käy, hoitojonot kasvavat ja lakisääteisiä, välttämättömiä palveluita joudutaan lykkäämään yhä enemmän, yhä kauemmas. Hoitojen lykkääminen on jo nyt suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen riski ja se vain pahenee ilman julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä, Partanen kertoo.
Partanen varoittaa ajattelusta, että yksityisiä käytetään vain silloin, jos tarvetta ilmenee.
− Vaikean pandemian hoitamiseen tarvitaan hyvää suunnittelua ja organisointia. ”Käytetään tarvittaessa” ei ole mikään suunnitelma eikä se ole järjestelmällistä toimintaa. Jos tähän taas mennään, seurauksena on erilaisia, kansalaisia eriarvoistavia käytäntöjä eri puolilla maata. Sitä paitsi ”käytetään tarvittaessa” tarkoittaa valitettavan usein käytännössä sitä, että ei käytetä, vaikka tarvetta olisi, hän sanoo.
− Myös yksityisen terveydenhuollon toimijoiden ja kaikkien työnantajien kannattaa valmistautua kolmanteen rokotuskierrokseen. Toimintaa suunnitellessaan yksityisten toimijoiden ja työterveyshuollon pitää tietää, mitä niiltä odotetaan. Varautuminen on vaikeaa, jos ei yhdessä suunnitella uuteen rokotuskierrokseen valmistautumista ja sen toteuttamista, Partanen muistuttaa.