-

LPY:n Partanen: Kela-korvaukset ovat valtiolle kannattava sijoitus

Tiedote
0 kommenttia


Sijoittamalla 90 miljoonaa euroa Kelan sairaanhoitokorvauksiin valtio saa potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuollon palveluihin. Marinin hallitukselle tämä ei kelpaa, vaan se haluaa leikata näitä korvauksia. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä Kelan sairaanhoidon korvauksia pitää mieluummin korottaa. Rahoitus korvausten korottamiselle on järjestettävissä, jos tahtoa löytyy.

Hallitus perustelee Kela-korvausten leikkausesitystään pyrkimyksellä rahoittaa sillä vanhuspalvelulain mukaista henkilöstömitoituksen tiukentamista.

− Hallituksen esitys on huonosti perusteltu. Hoitajamitoituksessa ensisijainen ongelma ei ole raha vaan se, että hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Sitä ei ratkaista Kela-korvausten leikkaamisella, Ismo Partanen totesi.

Hän käytti puheenvuoron Kela-korvauksista SuomiAreenalla Kestävä terveydenhuolto -hankkeen paneelikeskustelussa. Tilaisuuden otsikko oli ”Riittääkö rahat ja miten ne käytetään? – Hyvinvointialueiden kestävä terveydenhuolto”.

Vaikka valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, se ei voi määrätä, miten itsehallinnon omaava alue rahansa käyttää.

− Kela-korvausten leikkaamisesta tulevat säästöt ohjautuvat hyvinvointialueille yleiskatteellisena rahoituksena, jonka alue voi käyttää harkintansa mukaan. Rahoitus ei siis välttämättä edes kohdennu hoitajamitoitukseen, Partanen selvitti.

− Sairaanhoidon Kela-korvausten leikkaaminen heikentää hoitoon pääsyä, kun osa yksityisiä palveluita käyttäneistä siirtyy hoidon piiriin julkiselle sektorille. Tästä seuraa jo ennestään pitkien hoitojonojen ja hoitovelan kasvu, muistutti Partanen.

LPY:llä malli Kela-korvausten korottamiseen 

Kelan sairaanhoidon korvaukset ovat julkiselle sektorille kustannustehokas rahoitusmuoto, koska palvelun käyttäjä maksaa itse valtaosan hoidon kustannuksista. Valtion maksama Kela-korvaus on pieni murto-osa verrattuna valtion kustannukseen vastaavasta julkisella sektorilla tuotetusta palvelusta.  

Kelan laskelmien mukaan valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla ja sai tällä summalla potilaiden suuren itsemaksetun rahoitusosuuden ansiosta lähes yhden miljardin euron suuruisen rahoituksen terveydenhuollon palveluihin.

− Kela-rahoituksen avulla on tuotettu yksityisellä sektorilla 10 yleislääkärin vastaanottoa yhden valtion rahoittaman julkisessa terveydenhuollossa tuotetun käynnin kustannuksilla, laskee Partanen.

Hoitovelka ja kustannukset kasvavat edelleen eikä koronapandemiakaan ole vielä ohi.

− Nyt olisi perusteltua nostaa hoitojen Kela-korvauksia niiden leikkaamisen sijasta. Tämä voitaisiin rahoittaa korottamalla palkoista ja eläkkeistä perittävää sairausvakuutusmaksua. Se pienentäisi palkansaajien ja eläkeläisten nettotuloja, mutta se voitaisiin kompensoida alentamalla vastaavasti tuloverotusta, Partanen esitti.

LPY:n ehdottama rahoitusmalli vähentäisi valtion verokertymää vain erittäin vähän. Yhteiskunta ja kansalaiset hyötyisivät järjestelystä, koska hoitoon pääsisi nopeammin, hoitojonot lyhenisivät ja hoitovelka pienenisi.

Lue tiedote ePressissä