LPY:n Partanen: Piilevän arvonlisäveron vaikutus neutralisoitava
Yksityisten terveyspalveluiden hintoihin sisältyy niin sanottua piilevää arvonlisäveroa keskimäärin reilut 10 prosenttia. Tämä vero jää palveluiden käyttäjien ja asiakkaiden maksettavaksi. Se näkyy myös hyvinvointialueiden ostaessa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Piilevän arvonlisäveron vaikutus on neutralisoitava, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Yksityisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden myynti on vapautettu arvonlisäverosta arvonlisäverolain 34–36 §:ien nojalla. Terveyspalveluita tuottavat yksityiset toimijat eivät siten myöskään voi vähentää tavara- ja palveluostoihin tai investointihyödykkeisiin sisältyviä arvonlisäveroja omassa verotuksessaan. Näin palveluiden hintoihin kertyy niin sanottua piilevää arvonlisäveroa.
– Välituoteostoihin sisältyvät arvonlisäverot siirtyvät yksityisten terveyspalveluntuottajien asiakkaiden maksettavaksi. Verorasitus on erilainen eri toimialoilla. Se on korkeampi terveyspalveluissa, joiden tuottamiseen käytetään enemmän materiaaleja tai joihin tarvitaan suuria investointeja, kuten koneita ja laitteita. Esimerkiksi kuvantamisen ja suun terveydenhuollon palveluissa asiakkaiden maksettavaksi tuleva piilevä arvonlisävero on reilusti yli 10 prosenttia, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.
Hyvinvointialueita koskee erilainen ja täyden vähennyskelpoisuuden mahdollistava arvonlisäverojärjestelmä.
Piilevä arvonlisävero rasittaa hyvinvointialueiden taloutta
Hankkiessaan terveyspalveluita yksityiseltä toimijalta hyvinvointialue saa nykyisin laskennallisen 5 prosentin arvonlisäveropalautuksen. Kyseinen hyvitysjärjestelmä otettiin julkisella sektorilla käyttöön 2000-luvun alussa, mutta palautusprosenttia ei ole sen jälkeen korotettu arvonlisäverojen noustessa.
– Suomessa käytössä oleva arvonlisäverojärjestelmä kohtelee julkisia ja yksityisiä terveyspalveluntuottajia eriarvoistavasti. Järjestelmä suosii hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa eikä kannusta hyödyntämään yksityisellä sektorilla tarjolla olevia palveluita esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen. Kun hyvinvointialueet ostavat nykyisin yksityisiä terveyspalveluita noin miljardilla eurolla vuodessa, menettävät ne laskennallisesti 50 miljoonaa euroa, väittää Partanen.
Ratkaisuja vero-ongelmaan on olemassa
EU:n arvonlisäverodirektiivi mahdollistaa kansallisen päätöksen, jolla terveyspalvelut määritellään arvonlisäverokannalle nolla. Silloin terveysalan palveluntuottajat voivat vähentää hankintoihinsa sisältyvät arvonlisäverot menoistaan eli saavat ne palautuksena takaisin.
– Jos kyseistä muutosta ei toteuteta, täytyy hyvinvointialueille hyvitettävän laskennallisen arvonlisäveron prosenttia korottaa selvästi, esimerkiksi nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin, jotta piilevä arvonlisävero ei rasita liikaa hyvinvointialueiden ostoja, Partanen ehdottaa.