LPY:n Partanen: Terveydenhuollon rahoitus on läpivalaistava
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamis- ja kehittämistarpeesta on keskusteltu koko sote-uudistuksen valmistelun ajan. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että terveydenhuollon rahoitus läpivalaistaan perusteellisesti ennen uudistamistyön aloittamista.
– Rahoitus on iso osa sote-uudistusta. Sote ei ole valmis ennen kuin myös sen rahoitusjärjestelmä tukee sotelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.
Sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin hallinnon organisointi perustamalla hyvinvointialueet. Valtiolla on vastuu niiden rahoituksesta.
– Terveyspalvelujärjestelmään tulee rahoitusta muualtakin kuin valtion verotuloista. Lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten sekä työnantajien rahoituksen kautta kanavoituu terveydenhuoltoon merkittäviä summia. Kyseinen euromäärä on moninkertainen verrattuna Kelan kautta maksettaviin sairaanhoitokorvauksiin, Partanen muistuttaa.
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on muovautunut nykyisen kaltaiseksi vuosikymmenten aikana. Voidaan perustellusti kysyä, kuinka ohjatusti kehitys on tapahtunut.
– Vapaaehtoisten vakuutusten ja työnantajien rahoituksen osuus perusterveydenhuollon palveluiden rahoituksessa on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Olemmeko siirtymässä ajopuuna vakuutuspohjaiseen järjestelmään avoterveydenhuollossa? Partanen kysyy.
Terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen on ollut ainakin kolmen edellisen hallituksen agendalla.
– Terveydenhuollon rahoitusta ei ole koskaan tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Sen sijaan huomiota on kiinnitetty joko Kela-korvauksiin tai julkisen sektorin toimijoiden keskinäisiin rahoitussuhteisiin, väittää Partanen.
– Vielä tällä vaalikaudella on käynnistettävä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelu. Sen pohjaksi on tehtävä tarkka selvitys nykyisestä rahoituksesta: mikä on kunkin rahoituslähteen merkitys sekä miten ne ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisi ottaa vahvan roolin tämän esiselvityksen teossa, Partanen esittää.