LPY:n Tolonen: Portinvartija Kela-korvauksissa heikentää hoitoonpääsyä
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmistelutyöryhmä esitti 5.4.2024 sairausvakuutuksen sairaanhoidon korvauksiin yleislääkärin portinvartijaroolia. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä vaatimus, että erikoislääkärin hoidosta saa Kela-korvauksen vain yleislääkärin lähetteellä, heikentää hoitoonpääsyä, aiheuttaa resurssien tuhlaamista ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa.
− Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu uuden Kela-korvausmallin luominen. Asiaa valmistelleessa STM:n työryhmässä on ollut esillä kaksivaiheinen eteneminen uuden mallin toteuttamisessa, kertoo LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen.
Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2025−2027 Kelan maksamia sairaanhoidon korvauksia korotetaan nykyisen korvausjärjestelmän perusteita osittain muuttaen. Valmistelussa olevan esityksen mukaan kuntoutuspalvelut ja hedelmöityshoidot palautetaan korvattavuuden piiriin. Samalla korvausten saamista yksityiseltä sektorilta hankitusta erikoislääkärin hoidosta rajoitetaan asettamalla korvauksen ehdoksi yleislääkärin lähete. Lähetevelvoite ei koskisi gynekologin eikä silmälääkärin hoitoja.
− Ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää erikoislääkärin hoitokäynnin Kela-korvauksen ehdoksi yleislääkärin lähetettä. Mitä tällä vaatimuksella tavoitellaan? Tolonen kysyy.
LPY:n arvion mukaan esitetty yleislääkärin portinvartijuus aiheuttaa turhia käyntejä yleislääkärillä, hidastaa hoitoonpääsyä sekä kasvattaa kustannuksia ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta.
− Esitys aliarvioi kansalaisen kykyä päättää siitä, onko hänellä tarve käydä erikoislääkärin vastaanotolla vai ei. Täytyy muistaa, että nykyisin Kela-korvaus on samansuuruinen riippumatta siitä, hakeeko hoitoa yleis- vai erikoislääkäriltä. Vaarana on, että samasta vaivasta aiheutuu turhaan kaksi lääkärikäyntiä yhden asemesta sekä siten viivettä hoitoonpääsyssä ja kustannusten kasvua, sanoo Tolonen.
Sidosryhmät mukaan Kela-korvausmallin valmisteluun
STM:n työryhmä esittää, että uusi Kela-korvausmalli valmisteltaisiin hallitusohjelman mukaisesti tällä vaalikaudella, mutta se tulisi voimaan vuonna 2028. Tästä korvausmallista on olemassa vasta alustava hahmotelma, joka perustuu ammatinharjoittajamalliin. Se esiteltiin sidosryhmille huhtikuun alussa.
− Uuden korvausmallin valmistelu on niin alussa, että siihen on vaikea ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Tärkeintä on, että nykyistä mallia uudistetaan tavalla, joka tukee soten keskeisten tavoitteiden saavuttamista hoitoonpääsyn parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, Tolonen kertoo.
LPY esittää, että STM ottaa sidosryhmät mukaan uuden Kela-korvausmallin valmisteluun jo alkuvaiheessa.
− Terveysalalla on hyviä kokemuksia keskeisten sidosryhmien kanssa yhdessä tehdystä lainvalmistelutyöstä. Esimerkkejä löytyy palveluseteli- ja valvontalain valmistelusta, Tolonen muistuttaa.