LPY:n Wangel: Sote-uudistukseen otettava jämäkkä ote
Hyvinvointialueiden valtuustojen järjestäytymiskokouksista touko–kesäkuussa alkaa virallisesti vaalikausi 2025–2029. Aluetasolla ratkaistaan viime kädessä sote-uudistuksen onnistuminen. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Wangel toivoo, että jokaisella alueella otetaan soteen jämäkkä ote heti vaalikauden alusta asti.
Kun sote-uudistuksen suunnittelu aloitettiin vuosituhannen vaihteessa, tavoitteeksi asetettiin väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin varautuminen: Kuinka voidaan turvata laadukkaiden palveluiden riittävä saatavuus huoltosuhteen heikentyessä nopeasti 2020-luvulta alkaen?
– Vaikka uudistuksen tarve on tiedostettu ja sen keskeisistä tavoitteista on vallinnut hyvin laaja yksimielisyys jo yli 20 vuotta, on sote vieläkin pahasti kesken, Tiina Wangel ihmettelee.
Viime eduskuntavaalikaudella päätettiin soten hallintorakenteesta, kun lailla säädettiin hyvinvointialueiden perustamisesta, niiden tehtävistä ja rahoituksesta. Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin aluevaltuutetut ensimmäiselle vaalikaudelle.
– On ymmärrettävää, että hyvinvointialueiden ensimmäinen vaalikausi muodostui eräänlaiseksi siirtymäkauden jaksoksi. Massiivisen uudistuksen käynnistäminen niin, että päivittäiseen toimintaan ei tule katkoksia, söi voimavaroja – ja koronapandemian hoitaminenkin otti osansa. Jokaisella alueella onnistuttiin kuitenkin käynnistämään lukuisia uudistushankkeita ja -prosesseja. Niiden tulokset realisoituvat laajemmin vasta tällä vaalikaudella, arvioi Wangel.
Hyvinvointialueiden valtuustojen toinen toimikausi alkaa haasteellisissa olosuhteissa. Jokaisella alueella on käytettävissään palvelutarpeeseen nähden erittäin niukat rahoitus- ja henkilöstöresurssit.
– Sote-uudistuksen tavoitteita palveluiden saatavuuden parantamisesta ei saavuteta, ellei koko palvelujärjestelmän tuottavuutta pystytä merkittävästi parantamaan. Käytettävissä olevilla resursseilla on kyettävä jatkossa tuottamaan nykyistä enemmän palveluita ja vaikuttavuutta, Wangel sanoo.
Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä oli lähes kolme miljardia euroa vuosina 2023–2024. Voimassa olevan lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava ensimmäisinä toimintavuosina kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Hyvinvointialueiden on vaikea asettaa uskottavia tavoitteita tuottavuutensa parantamiseen, elleivät ne tunne lähtökohtatilannetta. Siksi jokaisella hyvinvointialueella on heti vaalikauden alussa muodostettava yhteinen tilannekuva. Siitä on käytävä ilmi alueen palvelutarve, kuinka ja miten siihen pystytään vastaamaan, miten palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on organisoitu sekä mikä on toiminnan tuottavuus, esittää Wangel.
– Vasta tilannekuvan muodostamisen jälkeen voidaan asettaa vaalikaudelle strategiset tavoitteet tuottavuuden parantamisesta sekä alueen sote-visio 2030-luvulle, hän muistuttaa.