Palveluseteli luo uusia mahdollisuuksia

Tiedote

29.01.2010 0 kommenttia

Palvelusetelikeskustelu mustavalkoista

Eduskunta hyväksyi kesällä 2009 lain sosiaali-‐ ja terveyspalvelujen palvelusetelistä. Laki luo kunnille uusia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen. Se ei pakota kuntia ottamaan palveluseteleitä käyttöön. Nyt kunnissa käydään keskustelua siitä, hyödynnetäänkö lain suomia mahdollisuuksia ja missä palveluissa. Alueiden ja kuntien välillä on eroja eri palvelujen saatavuudessa. Joillain alueilla on jonoa kaihileikkauksiin ja toisella tekonivelkirurgiaan tai hammashuoltoon. Nyt julkisuudessa käytävä keskustelu tapahtuu akselilla: ehdottomasti puolesta ja ehdottomasti vastaan. Palveluseteli ei ole uusi palvelu, vaan se on yksi tapa organisoida julkisten palvelujen järjestäminen. Palveluseteli ei sovellu samanlaisena kaikkien kuntien kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– On valitettavaa ja osittain huvittavaakin seurata nyt käytävää julkista keskustelua palveluseteleiden käyt-‐ töönotosta. Keskustelua käydään samoilla argumenteilla kuin lain pitkän valmisteluprosessin aikana. On toki hyvä, että avointa keskustelua käydään valmisteluvaiheessa. Jossain vaiheessa odottaisi jo tehtävän päätöksiä palveluseteleiden hyödyntämisestä myös terveyspalveluissa, toivoo Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Väitteet siitä, että palvelusetelit vain nostavat kuntien kustannuksia ja samalla eriarvoistavat kansalaisia ovat Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä liioiteltuja.

– Palveluseteleiden tai vastaavien järjestelmien hyödyntämisestä on kokemuksia suomalaisessa yhteiskun-‐ nassa. Kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Palvelusetelilakia voi toki soveltaa huonollakin tavalla, mutta ei kai sitä kukaan halua, kysyy Partanen.

Annetaan kansalaisten päättää

Terveyspalvelujen kapasiteetti ei ole jakautunut tasaisesti esimerkiksi sairaanhoitopiirien tai kuntien välillä. Tämä aiheuttaa osaltaan jonojen muodostumista. Julkisen terveydenhuollon kustannuksina ei näy asiakkaan jonottamisesta hänelle, kansantaloudelle ja usein myös hänen työnantajalleen aiheutuneet kustannukset. Ylikunnallinen palveluseteli mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden ja vähentää siten jo-‐ nottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Palvelusetelin valinneen kansalaisen omavastuu kyseisestä palvelusta kasvaa, mutta hänelle aiheutuneet kokonaiskustannukset saattavat laskea.

– Palveluseteliä ei ole pakko ottaa – siitä saa myös kieltäytyä. Tällöin palvelun tuottamisesta järjestämisvastuussa oleva kunta on velvollinen järjestämään palvelun muulla tavalla. Antaa kansalaisten itsensä päättää, ovatko he valmiita maksamaan valinnanvapaudesta hoitoajan ja paikan osalta, esittää Partanen.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ismo Partanen, puh. 040 518 5799, ismo.partanen(o)lpy.fi Lääkäripalveluyritykset ry