Perusasiat kuntoon
Sote-uudistuksen valmistelussa alkaa ensi viikolla jo kolmas vuosikymmen. Uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa ei ole edistytty juuri lainkaan. Kehitys on ollut jopa päinvastaista. Sote-palveluiden saatavuus on heikentynyt ja eriarvoisuus kasvanut. Kustannukset ovat karkaamassa käsistä.
Sote-uudistuksen suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyvät perusasiat ja käsitteet ovat täysin hakusessa. Palveluiden tuotteistus, niiden laatu- ja vaikuttavuusmittarit sekä kustannuslaskenta ovat retuperällä.
– Lähes kaksikymmentä vuotta jatkuneen valmistelun aikana olisi pitänyt pystyä muodostamaan nykyistä selkeämpi kuva siitä, mitä tarkoitetaan verorahoitteisilla sote-palveluilla, ketkä ja millä perusteilla ovat niitä oikeutettuja saamaan, miten niiden laatua ja vaikuttavuutta mitataan sekä miten ja kuinka kustannukset muodostuvat, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Suomessa sote-palveluiden järjestämisestä vastaa julkinen sektori. Palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Myös palveluiden tuotannosta valtaosa eli noin 75 prosenttia tuotetaan julkisen sektorin toimesta. Yksityisen sektorin toimijat, yritykset ja yhdistykset, täydentävät julkista palvelutuotantoa.
– Jos palveluiden järjestäjä ei tiedä, mitä se haluaa ja mitä se yksityisiltä toimijoilta odottaa, on niiden vaikea suunnitella toimintaansa ja vastata julkisen sektorin tarpeeseen. Miten kuntien ja kuntayhtymien päättäjät voivat tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä sote-palveluiden hankinnoista tai palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisestä, jos he eivät tiedä mitä palvelutuotteita ja vaikuttavuutta ollaan hankkimassa ja kuinka paljon hankinta voisi maksaa, kysyy Partanen.
Nykyisin kunnat ja kuntayhtymät ostavat terveyspalveluita noin viidellä prosentilla järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Terveydenhuollossa palveluseteleiden käyttö on vain noin prosentin julkisen sektorin kokonaiskustannuksista. Käytännössä yksityistä sektoria hyödynnetään vain pakon edessä, esimerkiksi terveydenhuoltolain hoitotakuuaikojen ylittyessä. Kokemukset palveluhankinnoista ja palveluseteleiden hyödyntämisestä ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Palveluiden saatavuus on parantunut ja kustannukset ovat pysyneet kurissa.
– Suurta sote-hallintorakenteen uudistusta odotellessa kuntien ja niiden omistamien kuntayhtymien kannattaa laittaa perusasiat kuntoon ja hyödyntää yksityistä sektoria aina, kun se on perusteltua ja soten tavoitteiden mukaista, kannustaa Partanen.
Partanen toivoo, että jälkipolvien ei tarvitsisi lukea yhteiskuntaopin digijulkaisuista Suomessa 2000-luvun alussa käydystä 30-vuotisesta ”sote-sodasta”, jossa suurimpia häviäjiä olivat palveluita tarvitsevat kansalaiset.
Lisätietoja:
Lääkäripalveluyritykset ry
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja
puh. 040 518 5799, ismo.partanen@lpy.fi
Twitterissä: @LPYry ja @ismo_partanen