-

Aalto-yliopiston Teemu Malmi: Sotesta syntymässä menoautomaatti

Uutinen

Hallituksen sote-esitys on ongelmallinen kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. Se ei kannusta toiminnan tehostamiseen vaan pikemmin lisärahoituksen hankkimiseen. Syntyy menoautomaatti, sanoo Teemu Malmi Aalto-yliopistosta.


Teemu Malmi toimii laskentatoimen laitoksen johtajana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän suhtautuu erittäin kriittisesti hallituksen sote-esityksen rahoitusmalliin.


Kyse ei ole niinkään siitä, mikä hyvinvointialue saa minkäkin verran rahoitusta, vaikka siinäkin on korjattavaa. Kyse on ennen kaikkea esitykseen sisältyvistä laskentamallista ja kannustimista, jotka ovat vääränlai-sia ja kiihdyttävät sote-menojen kasvua, vaikka tavoitteena on kasvun hillitseminen.

– Palveluiden järjestämisestä hyvinvointialueilla päättävät vaaleilla valitut poliitikot. He vastaavat kansalle hoidon ja hoivan määrästä, laadusta ja saatavuudesta. Kustannuksista vastaa valtio. Mikä silloin kannus-taa alueen poliitikkoja käyttämään vähemmän rahaa kuin mitä valtio myöntää? Malmi kysyy.

– Ei mikään, hän vastaa.

Myös laskentamallissa on ongelmia. Alueiden saaman rahoituksen määrä lasketaan tiettyjen kriteereiden pohjalta. Seuraavaa talousarviota tehtäessä katsotaan, paljonko rahaa oikeasti kului, ja kun budjetit on ylitetty, ylitys lisätään pohjalukuun. Näin saadaan uusi pohjaluku, jonka perusteella määritellään seuraa-van vuoden rahoitus.

– Mitä enemmän hyvinvointialueet käyttävät rahaa, sitä enemmän sitä on niille jaossa seuraavana vuon-na. Kaiken maksaa valtio eli veronmaksajat, Malmi sanoo.

Valtio maksaa myös korot

Koska ei ole mitään kannusteita säästämiseen, Teemu Malmi ennustaa, että useat hyvinvointialueet tule-vat ylittämään budjettinsa.

– Yhdeksi jarruksi on esitetty sitä, että jos hyvinvointialue säästää rahaa, se saa pitää säästöosuuden itsellään. Mutta silloin seuraavan vuoden rahoitustarve lasketaan pienemmästä pohjaluvusta. Tämä ei oikeas-ti kannustaisi säästämiseen, hän arvioi.

Investointien kohdalla rahoitusmalli toimii siten, että kun hyvinvointialue investoi, korkokulut lasketaan mukaan pohjalukuun. Korot ovat olemattomia nyt, mutta realismia on, että tulevaisuudessa raha on kal-liimpaa. Kun valtio maksaa korot, se kannustaa alueita investoimaan.

Investointeja yritetään kontrolloida sillä, että niille pitää pyytää valtioneuvostolta lupa. Mutta Teemu Malmin mukaan hyviä perusteluita löytyy aina tyyliin ”ketään ei voi jättää kuolemaan”. Malmi ei oikein pysty kuvittelemaan, että valtioneuvosto lähtisi kovin helposti investointeja kieltämään.

Osittainen verotus yksi keino

Mikä sitten voisi kannustaa säästämiseen ja tehostamiseen? Teemu Malmin mukaan yksi keino olisi osit-tainen verotus. Jos hyvinvointialue ylittää sille myönnetyn rahoituksen, erotus kerätään verottamalla alu-een väestöä.

– Tämä olisi malli, jossa hyvinvointialueen poliitikot vastaisivat rahankäytöstä äänestäjilleen, hän sanoo.

Hallituksen sote-esitykseen sisältyy mahdollisuus myöntää hyvinvointialueille verotusoikeus tulevaisuu-dessa. Tällöin alue kustantaisi koko sote-budjettinsa verottamalla. Mutta nyt ei ole näköpiirissä, milloin tämä voisi mahdollisesti toteutua.

– Alueiden verotusoikeuden myötä syntyisi kolmiportainen verotusjärjestelmä, mikä voi johtaa veroas-teen kiristymiseen. Mutta menot kasvavat ja verotus kiristyy joka tapauksessa, jos kannustinongelmat pysyvät. Ei valtio voi ottaa loputtomasti lainaa, Malmi painottaa.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Aalto-yliopisto