Auli Valli-Lintu: Valinnanvapauskokeilu – mitä opimme ensimmäisistä kuukausista?

Blogi 21/2025 | Auli Valli-Lintu

Syyskuussa 2025 käynnistynyt kaksivuotinen valinnanvapauskokeilu toi merkittävän uudistuksen 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon palveluihin. Kokeilu tarjoaa tälle ikäryhmälle mahdollisuuden asioida kokeiluun sitoutuneella yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla (28,20 €). Lisäksi tietyistä tutkimuksista saa 50 %:n korvauksen. Kokeilun tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, lisätä valinnanvapautta ja kerätä tietoa Kela-korvausjärjestelmän kehittämiseksi.

Ensimmäiset tulokset – kysyntä on suurta

Kela julkaisi ensimmäiset tilastot +65-kokeilusta. Kela maksoi lokakuussa 2025 korvauksia 12 900 asiakkaan lääkärikäynneistä. Luku ei kerro koko totuutta, sillä Kelan tilastointi perustuu maksettuihin korvauksiin, ei käyntien kokonaismäärään. Siksi Kelan luvut poikkeavat palveluntuottajien esittämistä suuremmista käyntiluvuista. Viiveet johtuvat siitä, että suorakorvausmenettelyn maksut tulevat jälkikäteen ja osalla maksuissa on ollut viivettä muun muassa palveluntuottajien tietojärjestelmäongelmien vuoksi. Seuraavat kuukaudet antavat tarkempaa ja vertailukelpoisempaa kuvaa käytöstä.

Palveluntuottajien määrä kasvaa koko ajan

Kokeiluun sitoutuneita palveluntuottajia on jo kaikilla hyvinvointialueilla. Palveluntuottajia on yhteensä noin 400 ja määrä kasvaa koko ajan. Kokeilun toimeenpanoaikataulu oli alun perin tiukka, joten kaikki eivät ehtineet aivan alkuun tai hiovat vielä järjestelmiään kokeiluun sopiviksi. Mukana on niin suuria kuin pieniä tuottajia.

Palveluntuottajien määrä ei vielä kuvaa sitoutuneita lääkäreitä. Kela maksoi lokakuussa +65-Kela-korvauksia lähes 750 lääkärin vastaanotoista, he työskentelivät 168 toimipisteessä. Tilastojen mukaan läsnävastaanottopalveluita oli 98 % käynneistä ja vain 2 % käynneistä oli puhelin- ja videovastaanottoja.

Kelan tilastojen perusteella on ollut mielenkiintoista nähdä, miten palveluita on käytetty eri alueilla. Esimerkiksi Keski-Suomessa (1,74) palveluita on käytetty samanikäiseen väestöön suhteutettuna lähes kaksi kertaa enemmän kuin Päijät-Hämeessä (0,88). Miksi? Palveluntuottajien määrä selittää osan (Keski-Suomi 13, Päijät-Häme 8), mutta ei kaikkea.

Mitä varten lääkäriin mennään?

Kelan tilastojen mukaan korvauksia maksettiin eniten 65–69 vuotiaiden ikäryhmälle. Tätä vanhemmissa ikäluokissa korvausta saaneiden osuus laski tasaisesti. Naisille maksettiin korvauksia useammin kuin miehille. Lääkärikäyntien korvauksia saaneista naisten osuus oli 60 prosenttia ja tutkimuksista korvauksia saaneista 57 prosenttia.

Kelan tilaston mukaan yleisimmät syyt hakeutua lääkärille olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (22 %) ja hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (molemmat 9 %). Vain 3 %:ssa diagnoosina oli infektio.

Tilastot osoittavat, että kokeilussa hoidetaan suomalaisten kansansairauksia. Kyse ei siten ole flunssapotilaiden hoidosta, kuten kokeilun tuloksia etukäteen maalattiin.

Kelan ja THL:n yhteisen tutkimuksen perusteella saamme ensi vuonna tarkempia tuloksia, miten kokeilun asiakkuus poikkeaa julkisen puolen asiakasprofiilista ja onko kokeilulla ollut vaikutuksia eri tuloluokista olevien asiakkaiden palveluihin, julkisen puolen hoitojonoihin sekä hoidon jatkuvuuteen.

Paljonko tämä maksaa asiakkaalle ja yhteiskunnalle?

Kokeilun hintakatto rajaa asiakkaan kustannuksia. Tilastojen mukaan keskimääräinen asiakkaalle käynnistä ja tutkimuksista aiheutunut kustannus oli 37 euroa. Vain osassa lääkärikäynneistä määrättiin laboratorio- tai kuvantamispalveluita. Asiakkaan vastuulle jäävä kustannus on siten huomattavasti alempi kuin lääkärien ns. normaali listahinta. Tämän perusteella on mielenkiintoista saada jatkossa tutkimustuloksia, mikä on hintasääntelyn vaikutus palveluiden saatavuuteen.

Lokakuussa 2025 Kela maksoi korvauksia kokeilun yleislääkärikäynneistä noin 933 200 euroa ja tutkimuksista 125 000 euroa eli yhteensä 1,01 miljoonaa euroa. Kokeilun kustannukset sairaanhoitovakuutukselle ja asiakkaille olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

Mitä seuraavaksi?

Ensimmäiset luvut kertovat jo paljon: palvelutarve on suuri, ja kokeilu vastaa selvästi todelliseen tarpeeseen. Seuraavaksi odotamme tutkimustuloksia siitä, miten kokeilu vaikuttaa hoidon jatkuvuuteen, potilaiden käyttäytymiseen ja julkisen puolen hoitojonoihin. Näitä tuloksia saadaan vuoden 2026 aikana – ja siihen asti seuraamme kuukausittaisia tilastoja.

Kirjoittaja Auli Valli-Lintu on lainsäädännön kehittämisjohtaja Kelassa