-

Hyvinvointialueet vastaavat myös varautumisesta

Blogi Uutinen
0 kommenttia

Blogi 29 | Reijo Haapiainen

Suomen julkisen sote-sektorin voimavarat eivät yksin riitä pitkittyneissä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Valtioneuvoston asettama poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta linjasi vuonna 2019 kansalliseen riskiarvioon perustuen seitsemän sote-sektoriin kohdistuvaa mahdollista uhkaskenaariota: pandemia, terroristinen isku, kyberisku, voimahuollon häiriöt, sotilaallisen voiman käyttö, laajamittainen maahantulo sekä yhtenä kokonaisuutena erilaiset säteilyvaaratilanteet ja räjähdeonnettomuudet.

Kolme vuotta sitten mainitut uhkaskenaariot tuntuivat kaukaisilta ja epätodellisilta. Nyt ne ovat osa tämän päivän uutissisältöä.

Valmius ja varautuminen ovat nousseet lisähaasteiksi, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. Järjestämislakiin perustuva valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin oli alkusyksystä lausuntokierroksella.

Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varautuminen perustuu ennakolta tehtäviin valmiussuunnitelmiin. Yhtenäistä valmistelua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella ohjaa yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue ja HUS-yhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 51 §:ssä tarkoittamalla tavalla. Kunkin hyvinvointialueen tulee myös ylläpitää valmiutta säännöllisin harjoituksin ja muin toimenpitein.

Hyvinvointialueiden pitää laatia varsin pikaisella aikataululla suunnitelmat henkilöstö-, tila- ja materiaaliresurssien sekä tukipalveluiden toiminnan riittävyyden varmistamisesta sekä yhteistyön toteutuksesta viranomaisten, yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa häiriötilanteisiin varautumisessa ja niiden hoitamisessa. Lisäksi on laadittava suunnitelmat sote-henkilöstön valmiuskoulutusten ja -harjoitusten toteutuksesta ja seurannasta.

Aivan tyhjästä ei kuitenkaan lähdetä liikkeelle. Kansakunnan historia ja pandemian aikana saadut opit auttavat meitä nyt. Asetuksen velvoitteita ryhdytään toteuttamaan ja yhteensovittamaan viiden yliopistosairaalan mallilla.

Johtamisen ja sopimisen haasteita tullee kuitenkin riittämään. 

Kunkin viiden yhteistyöalueen hyvinvointialueiden tulee kyetä yhteisesti laatimaan sopimukset alueellisista toimintamalleista. Hallintosäännöt ja toimintaohjeet pitää päivittää myös näiltä osin. Viranomaisyhteistyön rakentaminen hyvinvointialueilla pelastustoimen, muiden viranomaistahojen, yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ottaa aikansa.

Yhtenä suurimmista haasteista kokonaisturvallisuuden kontekstissa tulee valtakunnallisesti olemaan eri ministeriöiden ja niiden alaisten yksiköiden välisen yhteistyön sujuvoittaminen ja tämän kokonaisuuden hallinta ja johtaminen. Sote-sektorin valmius- ja varautumisasiat olisi syytä kirjata myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Nykyiset kriisit jatkuvat ja uusia ilmenee.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden yksityisille toimijoille valmius- ja varautumisvelvoite on uusi ulottuvuus. Toivottavasti sen rakentaminen tulee osaltaan tiivistämään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa myös normaalioloissa. Julkinen sektori tarvitsee yksityissektorin apua muun muassa hoitojonojen purkamisessa.

Reijo Haapiainen, LKT, kir.dos, prof. (h.c.)


Kommentit

Ei kommentteja