-

Ikääntyvien digitaitoihin kannattaa panostaa

Uutinen Uutiskirjejutut

Digitaalisten sote-palveluiden käyttö usein vähenee ikääntymisen myötä. Tähän voidaan vaikuttaa kehittämällä ikääntyvien digiosaamista hyvissä ajoin. Lääkärikeskus Aavassa ikääntyneet ovat digipalveluiden toiseksi suurin käyttäjäryhmä.

Iäkäs ihminen käyttää kännykkää.

Digipalveluista odotetaan merkittävää apua, kun sote-palveluiden tarve lähivuosina kasvaa. Koska suuri osa palvelutarpeen kasvusta johtuu väestön ikääntymisestä, on pakko kysyä, ovatko digiin kohdistuvat odotukset liian suuria. Onko ikääntyvällä väestöllä kykyä, jaksamista ja motivaatiota käyttää digipalveluita?

Asiaa on selvitetty strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DigiIN-hankkeessa. Siinä ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Ikäinstituutti. THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi esitteli Lääkäripäivillä tuloksia THL:n FinSote-kyselystä, joka toteutettiin vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa.

Tulokset kertovat nykytilanteesta. Niiden avulla ei pystytä vielä ennustamaan, miten digipalveluihin suhtautuu aikanaan ikäpolvi, joka nyt tottuu käyttämään digilaitteita ja -ohjelmistoja lapsesta saakka.

Uhkana syrjäytymisen kierre

Kyselytutkimuksen tulosten mukaan digitaalisten sote-palveluiden käyttö alkaa vähentyä selvästi 60–70 vuoden iässä samaan aikaan, kun palveluiden käyttö lisääntyy. Kuitenkin 53 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä asioi sähköisesti itsenäisesti ja 14 prosenttia avustettuna.

Digiosaaminen loiventaa digipalveluiden käytön vähenemistä. Digin käyttö vähentyy kuitenkin selvästi 80 ikävuoden jälkeen, vaikka osaaminen olisi hyvääkin. Syitä ovat muun muassa heikentyneeksi koettu muisti, riittämätön tarmo arkipäivän elämään ja avun tarve.

− Ja vaikka osaisi käyttää jotakin laitetta tai sovellusta, jonkin toisen käytössä voi tarvita apua, Heponiemi huomautti.

DigiIN-hankkeen johtopäätös on, että koulutusta ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön olisi suunnattava varsinkin 60–80-vuotiaille, jotta he ehtisivät saada tarvittavia taitoja ennen lisääntyvää palveluntarvetta. Heikommassa asemassa olevien ikääntyneiden kohdalla vaarana voi olla sosiaalisen ja digitaalisen syrjäytymisen itseään vahvistava kierre.

Selkeys ja helppokäyttöisyys tärkeitä

Yksityinen terveydenhuolto on ollut Suomessa edelläkävijä digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Lääkärikeskus Aavan asiakaspalvelun kehityspäällikkö Juha Hotti kertoo, että yli 65-vuotiaat ovat Aavan digipalveluiden toiseksi suurin käyttäjäryhmä. Suurin on 25–34-vuotiaat.

− Kaikkiaan kaksi kolmasosaa käyttäjistä on naisia, mutta ikääntyneiden kohdalla naisten osuus on tätäkin suurempi, hän kuvaa nykytilannetta.

Hotti pitää tärkeänä digipalveluiden selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä.

− Seuraamme palautetta päivätasolla. Tuotamme digipalvelumme omalla tiimillä, joten pystymme reagoimaan palautteeseen nopeasti. Esimerkiksi eri sovellusten ristiin käytön ja vahvan tunnistautumisen jotkut ovat kokeneet vähän hankalammaksi. Mutta ei niin hankalaksi, että se estäisi käyttämästä näitä palveluita. Ja tarvittaessa puhelinpalvelumme neuvoo, hän kertoo.

Hotti painottaa, että digi on vain osa Aavan tarjoamia palveluita.

− Koko ajan on seurattava, minkä verran niitä halutaan ja minkä verran perinteisiä palveluita. Pitää mennä aina asiakkaan tarpeet edellä ja huolehtia, että molempia on saatavilla, hän muistuttaa.


Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Pixabay