Ismo Partanen: Tuottavuuden parantamista ja hukkatyön jahtia
Blogi 1/2026 | Ismo Partanen
Soten tavoitteet palveluiden saatavuuden parantamisesta ja samalla kustannusten kasvun taittamisesta voidaan saavuttaa vain parantamalla koko palvelujärjestelmän tuottavuutta merkittävästi. Tämä tosiasia on tiedetty jo ainakin neljän eduskuntavaalikauden ajan.
Erityisen haasteen soten tavoitteiden saavuttamiselle asettaa se, että hoidon ja hoivan tarve kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä.
Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa suomeksi sitä, että samoilla käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla saadaan enemmän palveluita ja vaikuttavuutta, esimerkiksi hoitoa ja terveyshyötyjä.
Työtehtävien ja palvelutuotannon uudelleen organisoiminen sekä turhien tehtävien ja byrokratian karsiminen ovat keinoja tuottavuuden parantamiseen. Oikein toteutettuna niiden avulla voidaan välttää palvelulupauksesta tinkiminen eli verorahoituksella järjestettävien palveluiden vähentäminen.
Vuonna 2019 perustettu Vaikuttavuusseura ry järjesti kevättalvella 2023 Hukkatyön jahti -ideakilpailun. Kilpailun tavoitteena oli kerätä ideoita sosiaali- ja terveydenhuollosta löytyvistä vaikuttamattomista tai vähähyötyisistä toimista, joista tulisi luopua kokonaan tai joita pitäisi hoitaa huomattavasti kevyemmin tai toisella tavoin, esimerkiksi sote-sektorin ulkopuolella. Kilpailuun tuli lähes 300 ehdotusta.
Osa ideakilpailun ehdotuksista on jo otettu käyttöön, muun muassa ajolupaan liittyvien lääkärinlausuntojen poistaminen hyvinvointialueiden palveluvalikoimasta. Ensimmäiset Hukanpoistaja-palkinnot jaettiin toukokuussa 2025.
Hallinnollisen työn tehostaminen on yksi keino vähentää hyvinvointialueiden työtaakkaa. Esimerkiksi erilaisten tilastojen keräämisen automatisointi ja tekoälyn hyödyntäminen kerätyn tiedon analysoinnissa olisivat hyviä keinoja tehostaa hyvinvointialueiden hallinnollisia tehtäviä.
Yksi byrokratian kukkanen liittyy EU:n potilasdirektiivin soveltamiseen. Kun kansalainen hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan ja hakee maksamastaan hoidosta korvausta Kelalta, joutuu Kela nykyisin kysymään potilaan asuinpaikkakunnan hyvinvointialueelta kyseisen hoidon tuotantokustannuksen, jotta se pystyy maksamaan korvauksen oikein. Miksi meillä ei ole käytössä kansallista hinnastoa, jonka perusteella Kela voisi maksaa kyseisen korvauksen rasittamatta kyselyillään hyvinvointialueita?
Uskon vahvasti, että eri sote-toimijat löytävät avoimen vuoropuhelun ja tiiviin yhteistyön avulla hyviä ratkaisuja palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Jatketaan myös hukkatyön jahtaamista!
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen