Jaakko Herrala: Olemme soten tienhaarassa

– Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on tällä hetkellä tienhaarassa. Meillä on yhteinen päämäärä, mutta tie siihen ei ole enää yksiselitteinen, eikä se ole yksin julkisen sektorin harteilla kannettava, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen arviointiryhmän puheenjohtaja Jaakko Herrala.

Jaakko Herralan mukaan hyvinvointialueiden ei pidä nähdä yksityistä ja kolmatta sektoria kilpailijoina vaan osana ratkaisua.

– Suomessa on henkilöstöä riittävästi, jopa ylitarjontaa, kunhan osaamme hyödyntää sitä järkevästi kumppanuudella. Yksityiset palveluntuottajat tuovat ketteryyttä, innovaatioita ja investointeja, joita julkinen sektori ei yksin kykene tekemään ainakaan tällä hetkellä, hän pohtii.

Herrala jäi eläkkeelle Pirkanmaan sote-muutosjohtajan tehtävästä kesällä 2022. Tämän vuoden kesäkuussa valtiovarainministeriö kutsui hänet Keski-Suomen arviointiryhmän puheenjohtajaksi. Arviointiryhmässä on edustaja valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä ja hyvinvointialueelta.

Arviointimenettelyyn joutuvat ne hyvinvointialueet, joilla on suurimmat taloudelliset ongelmat ja alijäämät. Keski-Suomen lisäksi arvioinnissa ovat nyt Lappi ja Itä-Uusimaa. Herralan mukaan alkukevään aikana nähdään, joutuuko arviointimenettelyyn vielä lisää alueita.

Arviointiryhmä ei päätä mitään

Jaakko Herrala korostaa, että arviointiryhmä ei tee päätöksiä. Se ei edes valmistele niitä, koska sillä ei ole omaa virkakuntaa. Toiminnan ja talouden kehittämistä koskevat esitykset tulevat hyvinvointialueelta. Arviointiryhmä käsittelee niitä ja tekee ehdotusten pohjalta toimenpideohjelman.

Prosessissa kuullaan asiantuntijoita ja Herrala toivoo, että ohjelmaan sisältyisi myös vaikuttavuusarvioita. Toimenpideohjelman hyväksyy hyvinvointialueen valtuusto. Valtiovarainministeriö arvioi, onko ohjelma uskottava siten, että se turvaa palvelut ja tasapainottaa talouden.

– Ministeriö päättää arviointiryhmän lausunnon pohjalta, jatketaanko toimenpideohjelmalla vai onko edessä aluejakoselvitys. Siinä arvioidaan, liitetäänkö hyvinvointialue tai jokin sen osa toiseen hyvinvointialueeseen. Tämä on todella kova päätös, jos siihen joudutaan, Herrala sanoo.

Toimenpideohjelman laatiminen on hitaahko prosessi ja siksi asioita pitäisi Herralan mukaan saada ”tulille” mahdollisimman nopeasti eikä jäädä odottamaan toimenpideohjelman valmistumista. Keski-Suomen arviointiryhmä onkin antanut lokakuussa tukun toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi palveluverkkouudistus, ehkä kaikkein tärkein dokumentti, on etenemässä aluevaltuuston käsittelyyn joulukuussa.

Talous kuntoon vuoden 2030 loppuun mennessä

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on huolestuttava, mutta Jaakko Herrala pitää mahdollisena, että se saadaan kuntoon. Alijäämä tosin kasvaa edelleen. Viimeisin tiedossa oleva luku on, että kolmen viime vuoden alijäämä tulee olemaan noin 366 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa 1,5 miljardin euron talousarviossa.

– Ensi vuonna toteutetaan jo toimenpideohjelman suosituksia. Talousarviosta tulee tiukka, hyvinvointialue tekee nollatuloksen ja alijäämien kertyminen loppuu, hän ennustaa.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on tehty taloussuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka. Sen mukaan jokaiselle tulevalle vuodelle vuoteen 2030 asti pitää löytää noin 40 miljoonan euron edestä säästökohteita. Tämä johtaisi siihen, että hyvinvointialueen talous olisi kunnossa vuoden 2030 loppuun mennessä. Laki ei määrää, kuinka monessa vuodessa talous on saatava kuntoon.

Jaakko Herrala painottaa, että talous on se peruskallio, joka joko kantaa tai murtuu.

– Se murtuu, jos emme uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ajoissa. Meidän on katsottava rakenteita, toimintatapoja ja kumppanuuksia, hän sanoo.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Pirkanmaan liitto