-

Kela-korvausten alasajo on hölmöläisten hommaa

Blogi Uutinen

Blogi 12/2022 | Mia Laiho

Hallituksen kaavailema Kela-korvausten leikkaus on varsinaista hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa, hoitoonpääsy on takkuillut jo ennen koronaa ja tilanne on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Ukrainan pakolaisvyöry lisää painetta sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. 

Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluja ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta. Siksi korvauksia pitäisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdoton saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei.

Omassa työssäni lääkärinä olen todennut, että Kela-korvauksen tuella vastaanotolla käyvät eivät ole vaurasta väestöä vaan ihan tavallisia suomalaisia: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia jne. Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason kuten usein on erityisesti kunnallisilla työnantajilla.

Pidän sekä lääkärinä että poliitikkona hallituksen toimintaa Kela-korvausten kohdalla hyvin arveluttavana.

Terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän lausunto oli yksimielinen: On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käyntiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan.

Parlamentaaristen työryhmien lausuntojen ei tarvitse olla yksimielisiä. Käytäntö on, että jos jokin puolue on eri mieltä, se liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Hallituspuolueet eivät esittäneet eriävää mielipidettä. Silti ne ovat nyt ilmoittaneet leikkaavansa Kela-korvauksia. Eli rahoitukseen kajottiin kuitenkin, vaikka yksimielisesti sovittiin, että ei kajota. Mikä merkitys on parlamentaarisella työskentelyllä, jos edes yksimielistä kantaa ei oteta huomioon?

Mielestäni hallituksen menettely väheksyy eduskunnan työtä ja eduskunnan roolia laajamittaisten, yli vaalikausien ulottuvien uudistusten linjojen määrittelyssä. Onko niin, että hallitus ottaa huomioon parlamentaarisen valmistelun linjaukset silloin, kun ne miellyttävät sitä, mutta ei silloin, kun ne eivät miellytä?

Sitäkin on pakko pohtia, mitä tämä kaikki vaikuttaa tulevien parlamentaaristen työryhmien työskentelyyn.


Kirjoittaja Mia Laiho on lääketieteen tohtori, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Länsi-Uusimaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja.

Kuva Mikko Mäntyniemi