Kelan Lasse Lehtonen: Katsokaa Eurooppaa ja muita Pohjoismaita

Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen haluaa terveydenhuoltojärjestelmään lisää ammatinharjoittajuutta ja valinnanvapautta.

Lasse Lehtonen on lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori ja terveysoikeuden professori. Ennen Kelaa hän on toiminut johtotehtävissä HUSissa ja lääketeollisuudessa.

Lasse Lehtonen pitää tärkeänä, että yksityinen sektori on vahvasti mukana suomalaisen terveydenhuollon kehittämistyössä.

– Olemme yrittäneet kehittää ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa julkisen järjestelmän kautta viimeisten 25 vuoden ajan siinä onnistumatta. Siksi olisi loogista miettiä, pitäisikö hakea muita vaihtoehtoja, hän sanoo.

Lehtonen kehottaa katsomaan muuta Eurooppaa ja erityisesti muita Pohjoismaita. Niissä perustason lääkäripalvelu on jo vuosia sitten siirretty pitkälti yksityisen terveydenhuollon toiminnaksi.

Tämä muualla hyväksi todettu malli pitäisi hänen mielestään tuoda myös Suomeen. Kela-korvaus voisi olla siinä hyvä rahoitusmuoto. Meillä on sitä varten valmis rakenne, sairausvakuutuslainsäädäntö ja suorakorvausjärjestelmät. Tältä pohjalta toimintaa voisi kehittää ja laajentaa nopeastikin.

Hidasteena hän näkee sen, että Kela-korvauksista on tullut ylipolitisoitunut aihe päätöksenteossa. Lehtosen mukaan numerodata kuitenkin puoltaa Kela-korvausten ja yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttöä julkisessa terveydenhuollossa.

–  Minusta potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita lääkäri yksityiseltä tai julkiselta puolelta. Ei siinä hänen kannaltaan ole mitään merkitystä, missä organisaatiossa lääkäri toimii, hän toteaa.

Kilpailua lisättävä

Lasse Lehtosen mielestä terveydenhuoltoon pitäisi saada aikaan enemmän kilpailua helpottamalla toimijoiden markkinoille pääsyä. Tämä alentaisi järjestelmän kustannuksia ja todennäköisesti myös parantaisi palveluiden saavutettavuutta.

Mutta kiinnostaisiko yrittäjyys ja ammatinharjoittajuus lääkäreitä?

– Eivät suomalaiset lääkärit ole kovin erilaisia eurooppalaisiin kollegoihinsa verrattuna. Kun omalääkärimalli ja ammatinharjoittajuus on pääasiallinen toimintamalli muualla maailmassa, en näe mitään erityistä syytä, miksi sitä ei Suomessakin saisi toimimaan. Yrittäjyyteen toki sisältyy aina yrittäjäriski ja julkisen sektorin työpaikka voi tuntua turvallisemmalta. Yrittäjyys toisaalta antaa vapauksia ja työnsä jäljen näkee aika pian sekä potilastyytyväisyydessä että palkkakuitissa, Lehtonen kertoo.

Runsaasti yrityksiä mukaan valinnanvapauskokeiluun

Kela käynnistää syyskuun alusta alkaen valinnanvapauskokeilun, jonka tavoitteena on helpottaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä yksityisen yleislääkärin vastaanotolle. Kokeilun ansiosta he voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä selvästi nykyistä edullisemmin, enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksulla.

Kokeilu koskee yli viidesosaa Suomen väestöstä, ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun asti.

Kela toteuttaa kokeilun yhdessä yksityisten terveyspalveluyritysten kanssa. Siihen on tähän mennessä ilmoittautunut noin 400 terveyspalvelualan toimijaa. Vaikka mukana on suuria ketjuja, päätöksen kokeiluun osallistumisesta tekee aina yksittäinen lääkäri tai lääkärikeskus.

Kaikki yrityksen yleislääkärit eivät siis välttämättä ole mukana kokeilussa. Lääkäriasema tai yksittäinen lääkäri voi tulla mukaan missä vaiheessa tahansa tekemällä sopimuksen Kelan kanssa.

Kokeilussa palveluntuottajat tarjoavat palveluita eri tavoin: osa tarjoaa kaikkia palveluita, osa vain etäpalveluita tai laboratorio- ja kuvantamispalveluita. On myös mahdollista, että kokeilun piiriin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat tarjolla vain palveluntuottajan omille asiakkaille. Palveluntuottajilla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan toisten palveluntuottajien antamia lähetteitä.

Tuottavuuden parantamiseen panostettava

Valinnanvapauskokeilun kritisoijat luonnehtivat kokeilua ja Kela-korvauksia ylipäätään muun muassa moraalittomiksi ja verovarojen tuhlaukseksi. Lasse Lehtonen huomauttaa, että Kela-korvausten kehittämiseen on allokoitu rahoitusta 500 miljoonaa euroa koko vaalikaudelle.

– Se ei ole kovin mittava summa, verrattuna 27 miljardin euron vuosittaiseen rahoitukseen julkisten sote-palveluiden tuotantoon. Paljon suurempi ongelma on julkisen terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden heikko kehitys. Tuottavuuden parantamisesta saataisiin huomattavasti enemmän säästöjä kuin Kela-korvausten lakkauttamisesta, hän painottaa.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Kela