-

Kumppanuudella ratkaisuja soteen

Uutinen Uutiskirjejutut

LPY ja NÄE ry esittelivät hyvinvointialueiden avainhenkilöille suunnatussa sote-webinaarissaan yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kumppanuuden hyötyjä.

Panu Tastin ja Ismo Partasen sote-webinaarissa pitämää alustusta kommentoi Jaakko Herrala.

− Lääkärinä kirjoitan teille reseptin, miten sote-uudistuksessa kannattaisi edetä, sanoi Jaakko Herrala joulukuun alussa järjestetyssä ”Miten saada resurssit riittämään” -webinaarissa.

Heinäkuussa Pirkanmaan muutosjohtajan paikalta eläkkeelle jäänyt Herrala on varsinainen sote-veteraani. Hän on ollut valmistelemassa uudistusta eri rooleissa 20 vuoden ajan. Hänen reseptinsä on seuraava:

Asiakas keskiöön. Resurssit tuottavaan käyttöön. Määritellään palvelulupaus, se, mitä me lupaamme väestölle. Pidetään henkilöstö veto- ja pitovoimaisena. Laitetaan peruspalvelut kuntoon. Investoidaan ennaltaehkäisyyn ja varhaisiin palveluihin. Kiinnitetään huomiota prosesseihin. Digitalisaatio ei yksinomaan ratkaise vaan tarvitaan myös palveluita kasvokkain.

− Sokerina pohjalla on yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa ja mieluusti strategisen kumppanuuden mallilla, Herrala painotti.

Yhteistyön tuloksista on näyttöä

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen esitteli webinaarissa onnistunutta palvelusetelien käyttöä Tampereen kehyskunnissa.

Konsulttitoimisto KPMG:n tekemän selvityksen mukaan erikoislääkäripalveluiden saatavuus on parantunut merkittävästi. Hoitojonot ovat lyhentyneet. Potilaiden hoitokokonaisuus on pysynyt hyvin lähettäneiden lääkäreiden ja omalääkäreiden hallinnassa. Kustannuksia on säästetty verrattuna siihen, että olisi hankittu kyseiset palvelut hankintamenettelyllä tai ostettu ne sairaanhoitopiiristä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja saaneet itse valita hoitopaikkansa

− Nämä tulokset ovat sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisia, Partanen totesi.

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast esitteli selvitystä, jossa oli vertailtu optikkoliikkeiden palveluhinnastoa sairaanhoitopiirien vastaavaan hinnastoon. Selvityksessä oli mukana pieni, keskikokoinen ja suuri sairaanhoitopiiri.

Valtakunnallisiksi luvuiksi muunnettuna selvityksen lopputulos oli, että laskennallinen säästöpotentiaali olisi noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, jos perusterveydenhuolto hankkisi ns. kevyen erikoistason palvelut sairaanhoitopiirin sijasta yksityisiltä optikkoliikkeiltä.

− Vaikka laskelma tehtiin silmäterveyden palveluista, samansuuntaisia säästöjä on saatavissa myös muilta erikoisaloilta, Tast sanoi.

Teksti ja kuva: Martti Ahlstén