Lasse Lehtonen: Miksi se ei toimisi myös meillä?

Blogi 16/2025 | Lasse Lehtonen

Omalääkärimalli on nyt suosittu. Siitä puhuvat niin asiantuntijat kuin asiaa huonosti tuntevat. Haaste on se, että kaikki eivät puhu samanlaisesta järjestelmästä.

Jonkun mielestä pitäisi olla yksi valtakunnallinen malli. Joku toinen on sitä mieltä, että jokaisen hyvinvointialueen pitäisi luoda oma mallinsa. Osa on sitä mieltä, että omalääkäreiden pitäisi olla ammatinharjoittajia ja kansalaiset sitten valitsisivat itse, keneltä lääkäriltä hoitonsa hankkivat. Joidenkin mielestä omalääkäreiden pitäisi olla työ- tai virkasuhteessa julkiseen terveydenhuoltoon.

Itse kannatan ammatinharjoittajamallia. Tämä tarkoittaisi yksityisen terveydenhuollon vahvistumista, mutta miksi se olisi ongelma? Olemme yrittäneet kehittää ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa julkisen järjestelmän kautta viimeisten 25 vuoden ajan siinä onnistumatta. Siksi olisi loogista miettiä, pitäisikö hakea muita vaihtoehtoja.

En näe mitään syytä sille, että ammatinharjoittajuus ei toimisi Suomessa. Katsokaa muita Euroopan maita! Katsokaa muita Pohjoismaita! Ammatinharjoittajuus on niissä pääasiallinen toimintamalli. Miksi se ei onnistuisi myös Suomessa? Emme me niin paljon erilainen maa ole.

Muutokseen liittyy aina kitkaa. Sitä aiheuttaa esimerkiksi pelko. Pelätään muutosta. Lääkärit saattavat pelätä ammatinharjoittajuuteen sisältyvää yrittäjäriskiä. Virka- tai työsuhde julkiseen organisaatioon voi tuntua turvallisemmalta. Toisaalta ammatinharjoittaja voi itse säännellä työnsä määrää ja sitä kautta tulojaan. Kun lääkärin työnteon edellytykset ja työmotivaatio ovat kunnossa, yleensä myös potilastyytyväisyys paranee.

Kela-korvaus voisi olla hyvä omalääkärimallin rahoitusmuoto. Meillä on sitä varten valmis rakenne, sairausvakuutuslainsäädäntö ja suorakorvausjärjestelmät. Tältä pohjalta toimintaa voisi kehittää ja laajentaa nopeastikin.

Kirjoittaja Lasse Lehtonen on Kelan pääjohtaja
Kuva: Kela