-

Palvelulupauksen lunastamisen aika?

Blogi Uutinen
0 kommenttia

Blogi 5/2023 | Ismo Partanen

Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, terveyspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti verovaroin. Hoitoa tarvitsevan omavastuuosuus on nimellisen pieni. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa asiakasmaksujen osuus on noin 7 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa alle 4 prosenttia. Tämä on johtanut siihen, että Pohjoismaissa verotuksen taso on korkea.

Toisaalta yhteiskunta antaa keräämiensä verotulojen vastineeksi hyvin laajan palvelulupauksen: jokainen saa lainsäädännöllä määritellyn palveluvalikoiman mukaisia terveyspalveluita tarpeensa mukaisesti. 

Suomessa kyseinen palvelulupaus on määritelty hyvin yleisellä tasolla. Alueelliset vaihtelut palveluiden saatavuudessa ovat suuria.

Tämän vuoden alusta sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Niiden järjestämät ja myös pääosin itse tuottamat palvelut rahoitetaan valtion budjetista.

Yhteiskunnan antama palvelulupaus kattaa terveyspalvelut hyvin laajasti – perustasolta vaativan erikoistason palveluihin. Etenkin suun terveydenhuollon, näkemisen terveydenhuollon perustason ja naistentautien osalta palvelulupauksen toteuttaminen on kuitenkin jäänyt pahasti vajaaksi. 

Koska kyseisiä palveluita ei ole julkiselta sektorilta saatavissa tai niiden saatavuus on erittäin huono, kansalaiset joutuvat hankkimaan palvelut yksityiseltä sektorilta. Silloin hoidosta aiheutuneista kustannuksista saa vain minimaalisen pienen, Kelan kautta maksettavan sairausvakuutuskorvauksen. 

Näiden korvausten rahoittamiseen palkansaajat ja eläkeläiset osallistuvat veronluonteisella sairausvakuutusmaksulla. Kelan sava-korvaukset kattavat nykyisin keskimäärin noin 10 prosenttia hyväksytyistä hoidon kustannuksista.

Vuosittaiset yli 2 miljoonaa sava-korvattua suun terveydenhuollon, yli 400 000 silmäterveydenhuollon ja yli 300 000 naistentautien asiakaskäyntiä yksityisellä sektorilla kuvaa, että julkinen sektori ei pysty tai edes halua täyttää näiden sairauksien osalta palvelulupaustaan, jonka vastineeksi se kuitenkin kerää veroja.

Sava-korvausten tason laskeminen alkuperäisestä noin 50−60 prosentin tavoitetasostaan 10 prosenttiin viestii siitä, että yhteiskunta ei halua tai pysty täyttämään laajaa palvelulupaustaan. Oli syy kumpi tahansa, olisi reilua myöntää tosiasiat sekä antaa realistinen palvelulupaus ja lunastaa se.

Poliittisten päättäjien onneksi suomalaiset ovat kilttejä hallintoalamaisia, jotka tyytyvät kohtaloonsa. Luulen, että vastaava palvelulupauksen pettäminen johtaisi monessa länsieurooppalaisessa valtiossa laajoihin massaprotesteihin.

Olisiko sote-uudistuksen myötä aika täsmentää palvelulupausta ja lunastaa se?

Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva Juha Sarkkinen


Kommentit

Ei kommentteja