Sari Riihijärvi: Kela65-pilotti – yksityinen terveydenhuolto osana ratkaisua

Blogi 15/2025 | Sari Riihijärvi

Suomen terveydenhuollon haasteista on puhuttu paljon: hoitoonpääsy on vaikeaa, hoitojonot kasvavat ja palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain. Syyskuussa käynnistyvä Kela65-pilotti tarjoaa konkreettisen keinon vaikuttaa näihin ongelmiin – ja samalla testaa mallia, jossa yksityinen terveydenhuolto toimii osana julkista palvelujärjestelmää.

Tätä pilottia voisi ajatella valtakunnallisen palvelusetelin kokeiluna, joka mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille yleislääkäripalveluiden hankkimisen yksityisiltä palveluntuottajilta julkisen sektorin asiakasmaksun hinnalla. Tämä ei kilpaile omalääkärimallien kanssa, vaan täydentää niitä – ja tuo hoitoa sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Yksityinen sektori osana hoidon jatkuvuutta

Yksityinen terveydenhuolto on jo nyt keskeinen osa suomalaista palvelujärjestelmää. Työterveyspalvelut ja vakuutusrahoitteiset terveyspalvelut ovat perusta monen suomalaisen terveydenhuollolle ja niitä pääosin tuottaa yksityinen sektori. Julkisella sektorilla on järjestämisvastuu, mutta julkisia palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti – ja monesti myös kustannustehokkaammin. Kela65-pilotti mahdollistaa yksityisten resurssien hyödyntämisen nykyistä laajemmin, mikä parantaa hoitoonpääsyä ja tukee hoidon jatkuvuutta.

Valmistautuminen käynnissä

LPY:n jäsenyritykset ovat valmistautuneet pilotin käynnistämiseen huolellisesti: toimipisteitä on valittu, ammatinharjoittajia otettu mukaan, lisäksi on rakennettu toimivia palveluketjuja ja esimerkiksi verkkoajanvarausta. Ammatinharjoittajina toimivien yleislääkäreiden kiinnostus palvelun tuottamiseen tarkentunee syksyn edetessä. Odotamme mielenkiinnolla, minkälaista kiinnostusta ja kysyntää palveluille on, kun pilotti alkaa 1.9.

Pilotin tuomat haasteet – ratkaistaan yhdessä

Vaikka Kela65-pilotti on tärkeä askel eteenpäin, se tuo mukanaan myös haasteita, jotka on ratkaistava yhdessä:

• 20 minuutin lääkäriaika on monisairaalle asiakkaalle usein liian lyhyt. Ikääntyneillä potilailla voi olla useita sairauksia ja hoitovajetta, mikä vaatii enemmän aikaa kokonaisvaltaiseen arvioon ja hoitosuunnitelman laatimiseen.
• Diagnostiikkavalikoima on pilotissa hyvin suppea. Ilman riittäviä laboratoriotutkimuksia ja kuvantamista lääkärin mahdollisuudet tehdä tarkkoja diagnooseja ja suunnitella hoitoa ovat rajalliset. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuvantamistutkimuksia ei ole pilotissa ainakaan tämänhetkisen tiedon mukaan mukana.
• Hoitopolun jatkuminen julkisella puolella on varmistettava. Yksityisellä aloitettu hoito ei saa katketa tai viivästyä siirryttäessä hoitoon julkiselle sektorille. Tiedonsiirron ja hoidon koordinoinnin on oltava sujuvaa, jotta potilas ei jää väliinputoajaksi.

Nämä haasteet eivät ole esteitä, vaan kehityskohteita, jotka voidaan ratkaista yhteistyöllä. LPY ja sen jäsenyritykset ovat valmiita kehittämään toimintamalleja, jotka tukevat yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa ja sitä kautta hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

LPY:n viesti päättäjille on selkeä: yksityinen sektori on valmis kantamaan vastuuta ja tuottamaan vaikuttavia palveluita osana julkista järjestelmää.

Kirjoittaja Sari Riihijärvi on LPY:n hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Mikko Mäntyniemi