STM:n kansliapäällikkö Niemi kutsui avoimeen visiokeskusteluun Suuressa sote-seminaarissa
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkisti Suuressa sote-seminaarissa 30.10.2025 Sote2040-vision. Kyseessä on ministeriön virkakunnan laatima dokumentti, jossa tarkastellaan sote-palveluiden ongelmia ja haasteita sekä tulevaisuuden linjauksia, joiden avulla järjestelmää voitaisiin uudistaa.
Sote2040-visio on lyhyt ja ytimekäs mutta samalla kunnianhimoinen: Väestö saa tarvitsemansa vaikuttavat, yhdenvertaiset ja yhteiskunnan kantokykyyn sovitetut palvelut, joihin luotetaan.
– Palveluiden kehittämistä koskevaan keskusteluun pitäisi saada mukaan koko yhteiskunta. Visio on siinä hyvä apuväline. Tästä saa olla monta mieltä, keskustelu on nyt avattu, jatketaan sitä yhdessä, STM:n kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi kannusti seminaariin kokoontuneita asiantuntijoita. Hän kertoi, että ministeriön sisällä visiokeskustelu käynnistyi puolitoista vuotta sitten.
Sote2040-visio hahmottaa, miten sote-palvelut voidaan uudistaa yli hallituskausien jatkuvana, parlamentaarisesti valmisteltavana kokonaisuutena.
Sote-visio ei toteudu yhdessä yössä. Kompleksisen järjestelmän muutos vaatii toteutuakseen vähintään yhden vuosikymmenen. Muutos vaatii sitoutumista, jatkuvaa vuoropuhelua ja valintoja.
Veli-Mikko Niemi esitteli Sote2040-vision Suuressa sote-seminaarissa.
Kansalaisten luottamus heikentynyt
Sote2040-visio lähtee siitä, että pystytään tunnistamaan tiettyjä ydinongelmia ja määrittelemään niille tarvittavia ratkaisuja. Dokumentti listaa seuraavia ongelmia:
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa ei ole riittävästi onnistuttu. Väestön luottamus sote-palvelujärjestelmään on heikentynyt eivätkä järjestelmän resurssit kohdennu tarkoituksenmukaisesti. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja jatkuvuus ovat riittämättömiä. Monikanavaiseksi kehittynyttä palvelujärjestelmää on kansallisesti vaikeaa ohjata.
Lisäksi huomioon on otettava, että väestön huoltosuhde heikkenee ja väestö keskittyy, väestön palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat, talouden kasvunäkymät ovat heikot, turvallisuuteen liittyy epävarmuuksia, teknologia kehittyy nopeasti ja se uudistaa sote-palveluita perustavanlaatuisesti ja osin ennakoimattomasti. Järjestäminen, tuottaminen ja toimijoiden roolit muuttuvat.
Visiossa määritellään palveluiden uudistamisen tavoitteet ja osatavoitteet sekä 15 toimenpidettä, joiden avulla suunta voidaan kääntää.
– Nämä on sanoitettu ”visiotyön vapaudella” eli emme ole menneet pykälä- tai budjettitasolle vaan luoneet tavoitetekstejä. Ne ovat sen työn pohjana, joka toivottavasti jatkuu ja synnyttää esimerkiksi tulevalle hallituskaudelle yksittäisiä tavoitteita, Veli-Mikko Niemi sanoi.
Monituottajuuden esteitä poistettava
LPY pitää erinomaisena sitä, että STM:n virkakunta on käynnistänyt kaikille osapuolille avoimen visiokeskustelun. Toiminnanjohtaja Ismo Partanen toivoo, että nyt avattu visiokeskustelu parantaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välistä vuoropuhelua.
– Tähän asti olemme kokeneet, että meitä ei kunnolla kuulla eikä usein edes haluta kuulla, hän sanoo.
Partanen nostaa visiosta esiin kaksi yksityistä terveydenhuoltoa erityisesti kiinnostavaa kohtaa, jotka käsittelevät monituottajuutta ja työterveyshuoltoa.
Monituottajuudesta visioon on kirjoitettu: Monituottajuuden strateginen ja tehokas lisäys. Toimenpide: Poistetaan monituottajuuden esteitä, jotta hyvinvointialueet voivat ketterästi kehittää Suomen pääasiassa verovaroin rahoitettua palvelujärjestelmää vahvassa kumppanuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Tästä Veli-Mikko Niemi sanoi esityksessään, että monituottajuus on mahdollisuus ja keino, jolla pystytään varmistamaan tavoitteiden toteutumista nimenomaan koko valtakunnan mitassa, mutta se vaatii omaa selkeää ohjelmaa. Tarvitaan myös ohjausta ja selkeitä tavoitteita.
Työterveyshuollosta visiossa todetaan: Työterveyshuollon roolin tarkennus. Toimenpide: Tiivistetään työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työterveyteen, -turvallisuuteen, -kykyyn ja työhön liittyvissä asioissa. Lisätään työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä työikäisten työ- ja toimintakyvyn parantamisessa sekä vähennetään päällekkäisyyttä sairauksien hoidossa.
Tästä Niemi sanoi, että työterveyshuollon roolista käytiin virkakunnassa pitkiä keskusteluja. Hänen mukaansa me tarvitsemme sitä jatkossakin, mutta se on yhteensovitettava työikäisen väestön julkisten palveluiden kanssa.
Teksti: Martti Ahlstén
Kuvat: Mikke Pöyhönen