-

Tervetullut kannustava asetus koronarokotuksista

Uutinen Uutiskirjejutut

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin viime viikolla pikavauhtia muutos valtioneuvoston vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista antamaan asetukseen. Kyseisen asetuksen 1 §:n täydennyksellä kunnat velvoitetaan selvittämään alueellaan toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien mahdollisuudet osallistua koronavirusrokotuksiin, jos se on tarpeen rokotusten viivytyksettömän tarjoamisen varmistamiseksi. Tällä asetuksen muutoksella ei säädetä uusista tehtävistä kunnille tai työterveyshuollolle.

Perjantaina 17.12.2021 voimaan tullut täydennetty asetus on lähinnä valtiovallan voimakas tahdonilmaus siitä, että yksityisen sektorin työterveyshuollon toimijoita pitäisi hyödyntää koronarokotusten toteuttamisessa. Kunnilla on tähänkin asti ollut mahdollisuus käyttää yksityisen sektorin palveluita myös koronarokotuksissa. Valitettavasti ne ovat syystä tai toisesta kovin heikosti tähän mahdollisuuteen tarttuneet.

Tulevaisuus näyttää, mikä vaikutus nopeasti pahentuneella koronatilanteella sekä valtioneuvoston vahvalla tahdonilmauksella ja sen saamalla laajalla julkisuudella on kuntien ratkaisuihin.

STM: Työterveyshuollon mahdollisuutta osallistua koronavirusrokotuksiin parannetaan

Järjestöt: koordinaatiovastuu sairaanhoitopiireille

Elinkeinoelämän järjestöt esittivät asetusmuutoksesta 15.12.2021 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että kunnat antaisivat alueensa sairaanhoitopiireille/kuntayhtymille neuvotteluvaltuudet koordinoida rokotuksia työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Vaikka kyseinen ehdotus ei sisälly asetukseen, on kunnilla valtuudet niin toimia. Toivottavasti kunnat luottavat omistamiinsa kuntayhtymiin tässä asiassa.

Asetetaan yhteinen kunnianhimoinen tavoite

Suomessa on nyt noin 2,1 miljoonaa koronarokotetta ja tammikuun loppuun mennessä pitäisi tulla noin 1,6 miljoonaa annosta lisää. Rokotteista ei nyt ole pulaa kuten kevättalvella.

Valtioneuvoston asetusmuutoksen tavoitteena on vapauttaa kuntien rokotustoimintaan käyttämää resurssia muihin tehtäviin, edesauttaa tehosterokotusten mahdollisimman nopeaa toimeenpanoa sekä edistää rokotuskattavuutta työikäisten keskuudessa. Kaikki nämä tavoitteet ovat kannatettavia.

Rokotuskattavuuden nostamista ja kolmannen rokotuskierroksen nopeaa toteuttamista kannattavat sekä asiantuntijat että kansalaiset.

Voitaisiinko nyt asettaa yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi se, että jokainen rokotuksen haluava olisi saanut kolmannenkin rokotteen helmikuun loppuun mennessä?

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että kaikki käytettävissä olevat resurssit saadaan valjastetuksi mahdollisimman nopeasti rokotusten toteuttamiseen. Lisäksi se vaatii hyvää suunnittelua ja toiminnan koordinointia muun muassa työnjaon ja rokotejakelun osalta. Töitä riittää niin julkisille kuin yksityisillekin palveluntuottajille.