-

Työote-malli laajenee koko Suomeen

Uutinen Uutiskirjejutut

Työote-toimintamalli tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa potilaan työkyvyn tukea ja siirtää työkyvyn arviointivastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon.

Työote on kehitetty Keski-Suomessa hankkeessa, jonka nimi on Vastuullinen työkyvyn tuki − TYÖOTE. Hanke toteutetaan 1.9.2020−30.9.2023. Sitä johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja koordinoi valtiovarainministeriö. Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä vastaa Työterveyslaitos.

Työote-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai sote-keskuksessa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman pian työkykyisenä töihin. Näin työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa ja työpaikan ja sen olosuhteiden tuntemus saadaan nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon hyödynnettäväksi sekä myös potilaan ja hänen työyhteisönsä avuksi.

Työterveyshuollon tuella myös työpaikat tulevat mukaan entistä vahvemmin tukemaan työntekijän kuntoutumista. Jotta tämä geneerinen malli sopii kunkin alueen ja erikoisalan ominaispiirteisiin, sen käyttöönotossa tarvitaan tiivistä, kärsivällistä ja ratkaisuhakuista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveystoimijoiden välille. Nykyisin mallin hyödyntämisessä on vielä isoja eroja eri erikoisalojen ja Suomen eri alueiden välillä.

TAYSissa käyttöön rintasyöpäleikkauksissa

Työterveyslaitos levittää Keski-Suomessa kehitettävänä olevan toimintatavan kaikille hyvinvointialueille. Se on jo käytössä eri puolilla Suomea noin 20 eri potilasryhmässä, esimerkiksi tekonivelleikatuilla sekä sydän- ja masennuspotilailla. TAYSissa Työote on otettu ensimmäisenä käyttöön rintasyöpäpotilailla.

Käytännössä malli toimii siten, että erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan lähete työterveyshuoltoon ja potilaalle vain lyhyt sairauspoissaolo, jonka aikana vastuu työkyvyn ja työhön paluun tukitoimista siirtyy työterveyshuoltoon. Lähete on tärkeä osa mallin toimivuutta. Sillä varmistetaan, että potilaan oma moniammatillinen työterveystiimi on tietoinen tilanteesta ajoissa eikä vasta sairausloman viimeisenä päivänä.

Esimerkiksi tyypillisen rintasyöpäleikkauksen jälkeen TAYSissa kirjoitetaan potilaalle keskimäärin kahden viikon sairauspoissaolo. Jo ennen leikkausta tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa sairauspoissaololle määritellään tarvittava jatko potilaan työkyky ja työtehtävä huomioon ottaen.

− Työterveyshuolto tuntee parhaiten potilaan työolot ja jouston mahdollisuudet työpaikalla sekä pystyy yhdessä potilaan kanssa arvioimaan työkykyä hoitojen edetessä. Samoin kuntoutus syöpähoitojen jälkeen ja esimerkiksi psyykkiset tukitoimet myös työterveyshuollon puolella saadaan sujuvasti käyntiin, sanoo TAYSin syöpätautien poliklinikan apulaisylilääkäri Leena Tiainen.

− Tähän asti on totuttu, että lähetteitä kulkee työterveyshuollosta ja perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Nyt käyttöön otetaan lähetemahdollisuus toiseen suuntaan eli erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon, Tiainen sanoo.

Kaikki osapuolet hyötyvät

PK Terveyden toimitusjohtaja, LPY:n hallituksen jäsen Tiina Tolvanen sanoo, että Työote-malli on pitkään aikaan parasta, mitä terveydenhuollon eri toimijoiden kesken on saatu aikaan. Tolvanen on ollut Suomen Työterveys ry:n edustajana mukana valtakunnallisessa TYÖOTE työterveyshuollon koordinaatioryhmässä, jossa toimintamallin tilannetta on päivitetty valtakunnallisesti ja alueellisesti.

− Olen innoissani Työote-mallista. Koko yhteiskunta hyötyy isosti, kun se saadaan laajasti toimimaan, hän sanoo.

− Potilas saa nykyistä räätälöidympää tukea juuri hänen työelämätilanteeseensa sopien. Työpaikat saavat työkykyisempiä työtunteja ja työntekijänsä yleensä aiempaa aikaisemmin takaisin työpaikalle. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voivat keskittyä siihen, mitä ne osaavat parhaiten, Tolvanen kertoo.

Lisäksi työterveyshuolto saa sujuvampia prosesseja, kun tieto potilaan tilanteesta tulee lähetteellä hyvissä ajoin. Nykyisin Tolvasen mukaan käy liian usein niin, että potilas soittaa erikoissairaanhoidosta saamansa sairausloman viimeisenä päivänä työterveyshuoltoon ja kertoo, että ”tartteis saada huomisesta eteenpäin lisää saikkua”.

− Siinä on vaikea enää saada aikaiseksi moniammatillista työkykyneuvottelua muutaman tunnin varoitusajalla, Tolvanen havainnollistaa.

 
Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Pihlajalinna | Juha Sarkkinen