-

VM:n Ville-Veikko Ahonen: Hyvinvointialueiden taloudessa odotettua vaikeampi rasti

Uutinen Uutiskirjejutut

Hyvinvointialueiden taloustilanne on huonontunut hallitusohjelman valmistelun jälkeen. Toiminnan ja rakenteiden kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää.


LPY:n mielestä hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne ei korjaannu, elleivät ne kykene ottamaan merkittävää tuottavuusloikkaa. Kuvassa Ville-Veikko Ahonen ja Ismo Partanen.

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen kertoo saavansa päivittäin soittoja toimittajilta, jotka haluavat kommentteja hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta.

− Se on tukalaa, hän joutuu vastaamaan. − Kun alueet tekivät talousarvionsa viime joulukuussa, niiden yhteenlaskettu alijäämä oli vajaa miljardi euroa. Nyt kun on saatu alueiden puolivuotistietoja, tilanne näyttää odotettua pahemmalta. Alijäämää näyttäisi kertyvän tälle vuodelle reilusti yli miljardi euroa. Se on merkittävä summa koko kansantalouden kannalta.

1,4 miljardin tuottavuustavoitteesta ei luovuta

Syy hyvinvointialueiden pahentuneeseen taloustilanteeseen ja siihen, että sitä ei osattu ennakoida, on Ahosen mukaan projektin odotettua suurempi vaikeuskerroin. Rahoituksen siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille on monimutkainen ja osin jopa yllättävä prosessi.

Palvelutarpeen lisääntyminen ja pula henkilöstöstä ovat kasvattaneet hyvinvointialueiden toimintakustannuksia. Siirtolaskelmien taustalla olevissa kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedoissa on ollut myös vääristäviä kirjauksia, joita on jouduttu oikaisemaan jälkikäteen. Tämä on johtanut myös hyvinvointialueiden niin sanotun kertakorvauksen arvioiden korottamiseen.

Parin vuoden kuluessa hyvinvointialueiden pitää kattaa alijäämänsä, myös kumulatiiviset. Akuuttia kassaongelmaa niillä ei Ville-Veikko Ahosen mukaan kuitenkaan ole.

Hyvinvointialueiden taloustilanne on siis pahempi kuin viime keväänä hallitusohjelmaa valmisteltaessa. Synkistä pilvistä huolimatta valtiovarainministeriössä pidetään kiinni hallituksen asettamasta tavoitteesta hillitä sote-menojen kasvua 1,4 miljardilla eurolla hallituskauden aikana. Tähän tavoitteeseen on tarkoitus päästä raken-teellisten uudistusten ja toiminnan kehittämisen avulla.

− Kun taloudellinen lähtökohta on nyt oletettua huonompi, se tarkoittaa, että toimintaa ja rakenteita pitää uudistaa vieläkin enemmän. Sekin on mahdollista, että joitakin velvoitteita arvioidaan uudella tavalla, Ahonen sanoo.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, ettei hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne korjaannu, elleivät ne kykene ottamaan merkittävää tuottavuusloikkaa.

− Hyvinvointialueilla on oltava rohkeutta palveluprosessien uudistamiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon sekä monituottajuusmallien kehittämiseen ja hyödyntämiseen, Partanen kannustaa.

Teksti ja kuva: Martti Ahlstén