Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen: Sote-uudistus uhkaa vesittyä pehmeään budjettirajoitteeseen
Pehmeä budjettirajoite on johtanut kuntatalouden kantokyvyttömyyteen eikä kehitys näytä muuttuvan, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti, johtaja Mika Kuismanen.
Mika Kuismanen puhui sote-uudistuksen vaikutuksista julkiseen talouteen Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Vaasassa 19.5.2022 otsikolla ”Kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellinen kantokyky vai kantokyvyttömyys”.
Hän tarkasteli aihetta pehmeän budjettirajoitteen näkökulmasta. Sellainen muodostuu, kun ylempi organisaatio ottaa kokonaan tai osittain kannettavakseen alemman organisaatiotason alijäämiä.
− Pehmeä budjettirajoite johtaa kantokyvyttömyyteen. Tämä puolestaan johtaa julkisen sektorin paisumiseen suhteessa avoimeen sektoriin sekä krooniseen rakenteelliseen alijäämäkehitykseen ja velkataakan kasvuun. Näin on käynyt kuntataloudessa, Kuismanen selvittää.
Kehitys ei muutu hyvinvointialueiden myötä
Kuismanen on pessimistinen sen suhteen, että kehitys muuttuisi hyvinvointialueiden myötä. Syy on se, että niiden rahoituksesta vastaa valtio ja sen on hankala havaita, johtuvatko ahdinkoon joutuneen hyvinvointialueen ongelmat palveluiden tehottomasta järjestämisestä vai tarve- ja kustannustasoon nähden riittämättömästä rahoituksesta.
− Sen lisäksi, että hyvinvointialueilla on pehmeä budjettirajoite, eli valtio toimii viime kädessä takaajana, myös valtion menokuri näyttää olevan löysähkö. Tästä seuraa, että kokonaisveroaste tulee nousemaan keskipitkällä aikavälillä, hän arvioi.
Kuismasen mielestä sote-uudistuksessa pitäisi sitoutua uskottavasti no bailout -periaatteeseen eli siihen, että hyvinvointialueen ylittäessä budjettinsa keskushallinto ei antaisi lisärahoitusta.
Hän huomauttaa, että hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen kuntatalouteen jää rakenteellinen epätasapaino, vaikka merkittävä osa menoista siirtyy alueiden vastuulle.
Tuottavuutta on parannettava
LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kommentoi Kuismasen esitystä painottamalla, että hyvinvointialueiden on parannettava toiminnan tuottavuutta, muuten ei soten tavoitteita saavuteta eikä talous kestä.
− Tämä tarkoittaa sitä, että toimintatapoja on uudistettava. Julkisen sektorin oma tuotanto ei saa olla itseisarvo vaan palvelut on tuotettava monituottajamallilla. Tällöin hyvinvointialue järjestää palvelut, mutta paras toimija tuottaa ne. Tuottaja voi olla julkisen sektorin yksikkö, yritys tai kolmannen sektorin toimija, Partanen esittää.
Partanen korostaa, että hyvinvointialueen on tunnettava oman tuotantonsa yksikkökustannukset, jotta toimintatapojen uudistaminen monituottajamallin avulla onnistuu. Hyvinvointialueen on pystyttävä vertaamaan eri toimijoiden palveluita keskenään ja valitsemaan paras tuottaja eri palveluissa.
− Nyt on pakko uudistua oikeasti, ei vain juhlapuheissa, Partanen vaati kommenttipuheenvuorossaan.
Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Markus Sommers