Työterveyshuolto on kansantaloudellisesti tehokasta

Työterveyshuolto on hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon osa-alueesta. Kohderyhmä on selkeä, alalla toimii erikoistuneita ammattilaisia, kustannuksista vastaavat työnantajat ja työntekijät, hoitoon pääsee joustavasti ja nopeasti. 

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi muistuttaa, että työterveyshuollon tehtävä on auttaa työntekijöitä työkyvyn ylläpitämisessä ja terveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. 

Hänen mukaansa jo aika yksinkertaisillakin sairauksilla voi olla merkitystä työssä selviytymiselle, jaksamiselle ja työn tuottavuudelle. On sekä työntekijän että työnantajan etu, että käytettävissä on työterveyshuolto, joka kykenee arvioimaan työssä selviytymistä ja tarvittaessa auttamaan.

– Moni työssäkäyvä elää ruuhkavuosia ja aika on silloin niukka ja tärkeä resurssi. Toimintakykyvaatimukset sekä töissä että omassa arkielämässä ovat korkeat. Ei ole aikaa ”hukattavaksi” sellaiseen sairastamiseen, joka on ennaltaehkäistävissä tai nopeasti hoidettavissa. On tärkeää itselle, perheelle ja työnantajalle päästä nopeasti ja joustavasti terveyspalveluiden piiriin, Työläjärvi sanoo.

Työterveyshuollossa tunnetaan työpaikan olosuhteet

Riitta Työläjärven mukaan monen tavallisen sairauden taustalla saattaa olla työperäisiä syitä. 
Esimerkiksi hengitystieoireiden taustalla voi olla sisäilmaongelmia tai ihottuman taustalla työperäinen allergia. 

Perusterveydenhuollossa ei ole tietoa työolosuhteista eikä sillä ole myöskään mahdollisuutta vaikuttaa niihin, jos olisi tarve. Sen sijaan työterveyshuoltoon kertyy koko ajan tietoa työpaikan olosuhteista. Työterveyshuollolla on myös tarvittaessa pääsy työpaikalle.

Akuuttien terveysongelmien hoitamisen lisäksi työterveyshuollossa on tärkeää lain edellyttämä ennaltaehkäisy sekä jo ilmenneen sairauden pahentumisen estäminen. Kaikki tapahtuu työntekijää tukien. Ja vaikka tavoitteena on palauttaa työkyky nopeasti, ketään ei painosteta tai pakoteta tulemaan sairaana töihin, ”raatamaan” yli voimavarojensa tai tekemään toipilaana raskasta työtä. 

– Se menee niin päin, että autetaan työntekijää terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja nopeassa sairauksista toipumisessa. Ongelmatilanteissa tarjotaan mahdollisimman nopea tuki ja apu. Sairauslomaa voi tilanteen niin vaatiessa myös pidentää.

Kustannustehokasta toimintaa

Riitta Työläjärvi sanoo, että työterveyshuolto on kustannustehokasta toimintaa sekä työnantajan että kansantalouden näkökulmasta. Työntekijän palkkatasosta riippuen yksi vastaanottokäynti on usein huomattavasti edullisempi kuin yksi sairauslomapäivä. 

– Yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle helposti 200 – 300 euroa. Jos on urakka tai deadline päällä, yhden työpäivän rahallinen arvo voi olla huomattavasti korkeampikin. Jos siis yhdellä tai kahdella vastaanottokäynnillä voidaan lyhentää sairauslomaa, se on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti järkevää toimintaa, hän laskee.

Työläjärvi arvioi, että noin 80 prosenttia yrityksistä tarjoaa nykyisin työntekijöilleen lakisääteisen ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi myös vapaaehtoisia sairaanhoidon palveluita.

– Se on hyvä, mutta toivon, että osuus nousee lähemmäs sataa prosenttia.

Lue myös Riitta Työläjrven blogi Työterveyshuolto tiiviimmin mukaan palveluketjuihin.

Teksti: Marti Ahlstén
Kuva: SAK